Ihmiset heittävät kaduille ja katukaivoihin monenlaisia pieniä ja suuria roskia. Erityisen usein kaivoihin ja niiden ympärille pudotetaan tupakantumppeja, vaikka niiden filtterit ovat muovia, joihin on imeytynyt monia haitallisia kemikaaleja. Katukaivoissa ei useimmiten ole suodattimia, vaan vedet valuvat niistä pääsääntöisesti puhdistamatta lähimpään jokeen tai suoraan mereen. Jotta katukaivojen kautta tapahtuva roskaantuminen saataisiin kuriin, merkitään kaivonkansia nyt suurilla ja näyttävillä kalatarroilla. Ilmiö on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n lanseeraamaa Mahanpuruja muovista -kampanjaa.
Kaivonkansien ympärille kiinnitetyt tarrat muistuttavat kidat ammollaan, ettei kaivo ole roskis. – Haluamme herätellä ohikulkijoita ajattelemaan, että roskat päätyvät vesistöihin ihmistoiminnan seurauksena. Vuonna 2022 tehdyn kartoituksen perusteella suurin osa katukaivojen roskista on lähtöisin kuluttajilta. – Tumpeista vapautuu luontoon runsaasti myrkkyjä, kuten nikotiinia, tervaa ja raskasmetalleja, jotka imeytyvät järvi- ja meriveteen. Kaloille, vesieläimille ja vesieliöille nämä myrkyt ovat hengenvaarallisia, kertoo Kiia Palo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä ja jatkaa: – Nikotiinipussit puolestaan olivat yksi Suomen yleisimmistä rantaroskista vuonna 2023 vain kuukausia sen jälkeen, kun niiden myynti sallittiin.
Kaivonkansiin ujutettu ympäristöviesti tulee ihmistä lähelle
Roskaantuminen on vuosikymmeniä kestäneestä valistustyöstä huolimatta edelleen ongelma. – Kaivonkansitarrat tulevat ihmistä lähelle. Ne eivät kilpaile näkyvyydestä perinteisten mainosten tai muiden samankaltaisten kampanjoiden kanssa. Kampanja ei myöskään rajoitu vain sosiaaliseen mediaan, Palo kertoo.
Kadulle tai luontoon jätetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen osallistuvat kampanjaan tuttuun tapaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n koordinoimina, mutta tänä vuonna myös Korkeasaari kiinnittää veikeitä kalatarroja kaivoihinsa. – Kampanjan animaatiovideo pyörii muun muassa pääkaupunkiseudun joukkoliikennevälineiden diginäytöillä. Siinä kala hotkaisee kitaansa veteen päätyneen tumpin ja sylkäisee suustaan muistutuksen ”Ethän ruoki vesistöjä roskillasi!”, Palo kertoo.
Maailmassa tuotetun jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä, joten toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Jätteen määrää ja syntymistä täytyy vähentää, mutta yhtä tärkeää on saada kaikki kierrätettävät materiaalit kiertoon ja uusiokäyttöön. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos roskia ei lajitella – tai jos ne heitetään maahan hapertumaan.
– Kadulle tai luontoon jätetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi. Kun viet roskat roskiin ja lajittelet ne huolellisesti, autat pitämään arvokkaat materiaalit kierrossa. Samalla yksinkertaisella teolla vähennät roskien aiheuttamia ympäristöhaittoja, Palo muistuttaa.
