Voisiko työnantajan tarjoamalla liikunta- ja kulttuuriedulla maksaa tulevaisuudessa myös yleisen saunan pääsymaksun tai käydä avannossa? Suomen Saunaseura haluaa muuttaa nykyisiä sääntöjä ja on käynnistänyt asiasta kansalaisaloitteen. Setelillä saunaan -nimisessä kansalaisaloitteessa ehdotetaan saunomisen ja avantouinnin lisäämistä työnantajien tarjoamien verovapaiden liikunta- ja kulttuurietujen piiriin.
Nykyisin etua voi käyttää monenlaisiin liikunta- ja kulttuuripalveluihin, mutta yleisessä saunassa käynti tai avantouinti eivät kuulu sen piiriin. Suomen Saunaseuran mielestä rajaus on vaikeasti perusteltavissa etenkin nyt, kun liikunta- ja kulttuuriedun käyttöä suunnitellaan laajennettavaksi.
Hallitus on esittänyt, että etua voisi jatkossa käyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, kuten kalastukseen ja metsästykseen. Samalla verovapaan edun vuotuinen enimmäismäärä nousisi nykyisestä 400 eurosta 540 euroon. Saunominen ja avantouinti eivät kuitenkaan sisälly ehdotettuun laajennukseen.
– Kun hallitus esittää liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalan laajentamista uusiin kohteisiin, kuten kalastukseen ja metsästykseen, on perusteltua kysyä, miksi sauna jää edelleen ulkopuolelle. Suomessa saunominen ei ole marginaalinen harrastus, vaan osa ihmisten arkea, kulttuuria ja hyvinvointia. Nykyistä rajausta on vaikea ymmärtää, Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi sanoo.
Sauna on myös kulttuuria
Saunaseura perustelee muutosta paitsi hyvinvoinnilla myös saunan erityisellä asemalla suomalaisessa kulttuurissa. Suomalainen saunakulttuuri hyväksyttiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Jos liikunta- ja kulttuurietua voisi käyttää saunomiseen ja avantouintiin, muutos voisi näkyä myös yleisten saunojen asiakasmäärissä. Saunaseuran mukaan uusi maksutapa voisi houkutella saunoihin uusia kävijöitä ja samalla parantaa yleisten saunojen toimintaedellytyksiä.
Yleisillä saunoilla on Suomessa myös yhteisöllinen merkitys. Ne tarjoavat mahdollisuuden saunomiseen ihmisille, joilla ei ole omaa saunaa, ja toimivat eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikkoina.
– Saunominen on yhteisöllistä toimintaa, joka tuo ihmisiä yhteen taustasta, iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Setelillä saunaan -aloitteen tavoitteena ei ole vain lisätä yhtä uutta käyttökohdetta henkilöstöetuihin, vaan vahvistaa suomalaisen saunakulttuurin asemaa ja pitää se elävänä myös tulevaisuudessa, Koskenniemi sanoo.
Setelillä saunaan -kansalaisaloite avattiin allekirjoitettavaksi 1. syyskuuta. Jotta aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, sen on kerättävä vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden aikana.
