Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.
Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla.
Suomalaisten työkyvyttömyystilanne eriytyy alueellisesti: Uudellamaalla työkyvyttömyys on entisestään hieman vähentynyt, kun muualla maassa se on pääosin pysynyt ennallaan tai lisääntynyt.
Työkyvyttömyyden kehityksestä kertoo Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksi, joka mittaa myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, pidempiä sairauspäivärahakausia sekä ammatillisen kuntoutuksen myöntäviä päätöksiä.
– Sairauspäivärahakausissa erot Uudenmaan ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet vuosina 2017–2024. Niillä alueilla, joilla sairauspäivärahakausia oli aiemminkin enemmän kuin Suomessa keskimäärin, on kausien määrä entisestään lisääntynyt. Vastavuoroisesti vähäisempien sairauspäivärahakausien alueilla kaudet ovat entisestään vähentyneet suhteessa koko maahan, tiedottaa Kela.
Työkyvyttömyyseläkkeissä alue-erot ovat pysyneet melko tasaisina.
Ammatillisessa kuntoutuksessa puolestaan erot ovat kaventuneet.
Alueiden välillä on huomattavan suuret erot eri sairausryhmien aiheuttaman kuormituksen kehityksessä vuosina 2017–2024.
Sairastavuuden kehityksestä kertovat Kansallisen terveysindeksin sairastavuusindeksit.
Sairausryhmittäin tarkasteltuna suurimmat alue-erot näkyvät alkoholisairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Alueellisia eroja on sairastavuuden lisäksi palvelujen käytössä ja saatavuudessa.
Mielenterveysindeksi on pienentynyt koko maassa keskimäärin ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Indeksi mittaa psykoosin vuoksi myönnettyjä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia, mielenterveyssyihin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä itsemurhayrityksiä ja itsemurhakuolleisuutta.
– Mielenterveyssyihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet kaikilla alueilla. Tämän taustalla voi olla se, että entistä suurempi osa näistä hakemuksista hylätään. Psykoosilääkkeiden erityiskorvausoikeuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Itsemurhakuolleisuus väheni pitkään, mutta lasku on pysähtynyt viime vuosina, kertoo Kela.
Samalla muilla mielenterveyden mittareilla kehitys on huolestuttava. Suomalaisten psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut etenkin nuorilla työikäisillä, itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt etenkin nuorilla naisilla.
Sairastuvuus on vähentynyt sepelvaltimotaudissa ja aivoverisuonitaudeissa jyrkästi monilla sellaisilla alueilla, joilla niiden sairastuvuus oli korkeaa vuonna 2017 sepelvaltimotauti- ja aivoverisuonitauti-indeksien perusteella.
Näitä alueita ovat muun muassa Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme.
Sydän- ja verisuonisairauksien väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen eteläisessä Suomessa, jossa sairastavuus oli valmiiksi matalampaa.
Diabetes ja krooniset keuhkosairaudet lisääntyvät voimakkaasti kaikilla Suomen hyvinvointialueilla.
– Keuhkosairauksien lisääntymistä selittää uniapneadiagnoosien yleistyminen, joka puolestaan johtuu erityisesti lihavuuden lisääntymisestä työikäisessä väestössä. Lihavuus liittyy olennaisesti myös diabeteksen yleisyyteen, valottaa Kela.
