Alle 30-vuotiaat kokevat eniten kuormitusta koronakriisissä

Alle 30-vuotiaat suomalaiset kokevat koronakriisiin liittyvät huolenaiheet kuormittavampana kuin muut ikäryhmät. Erityisesti huoli taloudellista toimeentulosta, omasta tai läheisen kuolemasta sekä työpaikan säilymisestä sekä yksinäisyys korostuivat alle 30-vuotiailla. Vain viidennes alle 30-vuotiaista miehistä katsoo, että yksinäisyys ei kuormita heitä lainkaan. Nuorten naisten kohdalla osuus on vielä pienempi (16 %).

Tulokset käyvät ilmi suomalaisille huhtikuun alussa tehdystä kyselystä, johon vastasi yli 1 200 suomalaista. Kyselytutkimuksen toteutti Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta Kantar Oy.

Lähes puolet (47 %) alle 30-vuotiaista miehistä ja puolet (50 %) alle 30-vuotiaista naisista katsoo, että huoli toimeentulosta kuormittaa heitä erittäin paljon tai paljon.

Miehet kokevat huolta sitä vähemmän, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Naisista taloudellisesta toimeentulosta ovat eniten huolissaan 30–39-vuotiaat (59 %).

Terveys, talous ja kuolema huolettavat

Huoli omasta ja läheisen terveydestä on koronakriisissä suomalaisia eniten kuormittava asia. Yli puolet suomalaisista kokee huolen terveydestä kuormittavan erittäin paljon tai paljon. Lähes yhtä paljon on heitä, jotka kokevat, että huoli terveydenhoitohenkilökunnasta kuormittaa heitä paljon. Myös talouteen liittyvät huolenaiheet nousevat kärkeen. Tähän kuuluvat niin huoli taloudellisesta lamasta (46 %) kuin huoli omasta taloudellisesta toimeentulosta (39 %).

Joka kolmas suomalainen (35 %) kokee, että huoli omasta tai läheisen kuolemasta tuottaa erittäin paljon tai paljon kuormitusta tällä hetkellä. Kuolemaan liittyvä pelko on laajasti jaettu kokemus: Vain seitsemän prosenttia ilmoitti, että huoli omasta tai läheisen kuolemasta ei kuormita lainkaan.

Yli 70-vuotiaat kokevat vähiten kuormitusta

Koronakriisiin kytkeytyi hyvin moniin eri elämänalueisiin liittyviä huolenaiheita. Osa niistä liittyi turvallisuuteen, kuten huoli perheväkivallasta. Joka kolmas (32 %) koki paljon huolta perheväkivallan lisääntymisestä, naiset miehiä useammin. Mielenterveyden järkkymisestä oli huolissaan myös kolmannes (34 %). Koronakriisi vaikuttaa niin ikään koulunkäyntiin ja opiskeluun, ja joka kolmatta vastaajaa (35 %) tämä huolestuttaa paljon. Joka kolmas oli (33 %) myös huolissaan yhteiskunnan ajautumisesta epäjärjestykseen.

Karanteenista ja kohonneesta sairastumisriskistä huolimatta yli 70-vuotiaat olivat kyselyn vähiten huolestunut ikäryhmä. Naiset olivat keskimäärin miehiä kuormittuneempia erilaisista koronakriisiin liittyvistä huolenaiheista. Eri elämänvaiheista muita kuormittuneempana näyttäytyivät yksinhuoltajat.

Monista huolenaiheista huolimatta suomalaiset vaikuttavat olevan varsin luottavaisia ihmisten hyväntahtoisuuteen kriisiaikoina. Yli 80 prosenttia kertoi saavansa apua tarvittaessa lähipiirinsä ihmisiltä. Huomionarvoista on myös, että lähes 90 prosenttia kertoi olevansa valmis auttamaan tarvittaessa lähipiirissään. Auttamisvalmius oli korkein 50–60-vuotiailla miehillä ja naisilla.

Kirkon ruoka-apua ja taloudellista tukea arvostetaan

Luterilainen kirkko on muiden kirkkokuntien ohella suunnannut toimintaansa uudella tavalla poikkeuksellisena kriisiaikana. Ruoka-apua on koordinoitu yhdessä kunnan ja järjestöjen kanssa, ja keskusteluapua on tarjottu.

Kyselyssä selvitettiin myös, miten tärkeinä suomalaiset pitävät luterilaisen kirkon toimintoja koronakriisissä. Tärkeimpänä näyttäytyi kirkon tarjoama konkreettinen apu. Neljä viidestä (83 %) piti erittäin tärkeänä sitä, että seurakunnat tarjoavat asiointiapua eristyksissä oleville ihmisille, kuten vanhuksille. Yhtä suuri osuus (83 %) oli niitä, jotka pitivät tärkeänä seurakuntien tarjoamaa taloudellista apua vähävaraisille perheille. Myös ruoka-apua piti tärkeänä neljä viidestä (80 %).

Suomalaiset kaipaavat kriisissä myös keskusteluapua, mikä ilmenee lisääntyneinä yhteydenottoina luterilaisen kirkon erilaisiin keskustelua tarjoaviin kanaviin. Kyselyssä kolme viidestä (61 %) piti erittäin tärkeänä tai tärkeänä sitä, että kirkko antaa henkistä ja hengellistä tukea ihmisille. Kaksi viidestä näkee tärkeänä, että kirkossa rukoillaan Suomen ja suomalaisten puolesta (42 %) ja että kirkot ovat auki hiljentymistä varten (42 %). Myös kirkon verkossa lähettämät jumalanpalvelukset ja hartaudet kiinnostavat suomalaisia. Miehistä niitä pitivät tärkeinä varsinkin alle 40-vuotiaat, joista useampi kuin kaksi viidestä piti niitä erittäin tai melko tärkeänä. Naisten ryhmässä 50–69-vuotiaista lähes 60 prosenttia katsoi seurakunnan verkkolähetysten olevan erittäin tai melko tärkeitä.