Suomen Eläinlääkäriliitto on tänä vuonna myöntänyt Vuoden eläinlääkäri -palkinnon eläinlääkäri Terhi Laaksoselle. Laaksonen sai palkinnon ansiokkaasta työstään eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden parissa.
Suomen eläintautitilanne ja elintarviketurvallisuus on saatu pidettyä kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta tilanne vaatii jatkuvaa ennaltaehkäisevää työtä. Tästä syystä eläinlääkärit, kuten palkittu eläinlääkäri Terhi Laaksonen, työskentelevät eläintauteihin ja elintarvikehygieniaan liittyvissä tehtävissä. Työ vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, sillä taudinaiheuttajat voivat olla zoonoottisia, eli ne tarttuvat ihmisen ja eläimen välillä. Zoonooseja ovat esimerkiksi lintuinfluenssa, raivotauti ja punkkien levittämät virustaudit.
Salmonella on yksi yleisimmistä elintarvikevälitteisistä zoonoseista
Maa- ja metsätalousministeriössä Laaksosen työhön kuului muun muassa zoonoosien torjunta, jossa oli keskeistä väestönterveyden ja ympäristöterveydenhuollon viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyöverkoston vakiinnuttaminen. Laaksonen osallistui kansallisen zoonoosistrategian laatimiseen ja koordinoi yhteistyötä eri tahojen kanssa. Salmonella, yksi yleisimmistä elintarvikevälitteisistä zoonooseista, on Suomessa tuotantoeläimillä selvästi harvinaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Kun EU:ssa laadittiin 2000-luvun alkupuolella salmonellalainsäädäntöä, Laaksonen oli mukana lakipaketin valmistelussa alusta loppuun ja vaikutti merkittävästi siihen, että Suomen erityistakuut säilyivät. Näiden takuiden perusteella kaikki Suomeen tuotavat liha- ja kananmunaerät on todettava lähtömaassa salmonellavapaiksi, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka koskevat vain Pohjoismaita.
Lintuinfluenssa-epidemian torjunnan johtaminen oli Laaksosen isoin yksittäinen työtehtävä
Laaksosen nykyisessä työssä keskeistä on eläintautiepidemioiden torjunta ja hoitaminen. Kesällä 2023 koettiin perusteellinen testi, kun Suomessa puhkesi yksi tähän saakka näkyvimmistä eläintautikriiseistä. Lintuinfluenssa aiheutti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia ja levisi myös turkistarhoille. ”Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä ihmisten terveydelle aiheutuva uhka oli suurempi kuin aiemmissa epidemioissa. Pelkona oli ihmiseen tarttuvan tautimuodon syntyminen, uusi epidemia tai jopa pandemia. Tämä on ollut poikkeuksellisin ja isoin yksittäinen työtehtäväni”, Laaksonen kertoo. Laaksosen tehtävänä oli johtaa epidemiatorjunnan kokonaisuutta eläinten osalta ja tehdä suurimmat linjaukset myös lopetusten osalta. Hän korostaa kuitenkin, että epidemian torjunta ei ole koskaan yksilön tai yksittäisen tahon suoritus.
Kansalaisten oma toiminta vaikuttaa eläintautien torjuntaan
Laaksonen toteaa, että kansalaiset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi eläintautien torjuntaan. ”Jos pitää itse eläimiä, on perehdyttävä eläinlajissa esiintyviin tauteihin sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja torjuntasääntöihin. Suomi on vapaa monesta eläintaudista, mutta eläinten maahantuonnin mukana voi uusia tauteja rantautua Suomeen. Taudit voivat kulkeutua myös elintarvikkeiden mukana. Afrikkalaisen sikaruton maahantulon torjumisessa on tärkeää, että matkailijat eivät tuo mukanaan sian tai villisian lihaa sisältäviä elintarvikkeita”.
Suomalaiset voivat toiminnallaan vähentää lemmikkiensä tautiriskiä
Suomessa lemmikeillä on vähemmän tarttuvia eläintauteja kuin muualla Euroopassa ja maailmalla. Laaksonen muistuttaakin, että lemmikkien tuonti Suomeen muista maista edellyttää omistajalta erityistä vastuullisuutta. ”Lemmikkien lakisääteiset maahantulovaatimukset koskevat rabiesta ja ekinokokkia, jotka ovat myös ihmiselle vaarallisia tauteja. Näiden tautien lisäksi voi lemmikin mukana tulla useita muita tartuntoja, joiden torjunta on omistajan vastuulla.”
