Huhuja salaliitoista on esiintynyt aina, mutta nyt salaliittoteorioista puhutaan päivittäin. Sadat miljoonat ihmiset kannattavat ainakin jotakin teoriaa. Salaliittoteorioiden filosofia -kirjassa filosofi Juha Räikkä kertoo teorioiden kumpuavan erityisesti epäluottamuksesta.
Salaliittoteoriat ovat hyvin erilaisia keskenään: aiheet ulottuvat WTC-iskuista koronarokotteeseen ja Dianan kuolemasta liskoihmisiin maailman hallitsijoina. Juha Räikän uutuusteos Salaliittoteorioiden filosofia on kattava esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä. Kirjassa pohditaan salaliittoteorioiden syntymisen ja suosion syitä, teorioiden leviämisen vaikutuksia sekä tarkastellaan esimerkiksi koronavirukseen liittyviä salaliittoteorioita.
Yleisimmin salaliittoteorioita kannatetaan matalatuloisissa yhteiskuntaluokissa ja huono-osaisten vähemmistöjen piirissä, mutta kannattajiin lukeutuu kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja etnisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Teorioiden kannatusta on selitetty kognitiivisilla vinoumilla ja irrationaalisuudella. Syitä tulisi kuitenkin etsiä laajemmalta: ”Salaliittoteorioita on kehitelty läpi historian, ja kyseessä on valtava yhteiskunnallinen ilmiö. Ei ole uskottavaa, että tämä ilmiö olisi tyhjentävästi selitettävissä sillä, että empiirisissä kokeissa on havaittu kognitiivisten vinoumien ja salaliittojen kannatuksen olevan vastaavuussuhteessa. Salaliittojen kannatuksen syy on myös yhteiskunnallinen eikä vain psykologinen asia”, Räikkä sanoo.
Monet salaliittoteorioista kumpuavat epäluottamuksesta valtiovaltaa, viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan, ja teorioiden levittäminen puolestaan vähentää luottamusta näihin tahoihin. Salaliittoteorioita on kuitenkin vaikeaa kitkeä vain kriittistä ajattelua opettamalla ja faktoja tarkistamalla. Räikkä esittää yhteiskunnallisen luottamuksen lisäämistä yhtenä keinona salaliittoteorioiden suosion vähentämiseksi. Epäluottamuksen kitkeminen saattaa edellyttää esimerkiksi taloudellista panostusta tasa-arvon edistämiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun moniäänisyyden turvaamiseen. Teorioita kehittelevät tai jakavat eivät kuitenkaan aina usko niihin itse. Salaliittoteorioita kehitetään tai jaetaan esimerkiksi propagandan takia, päätöksenteon hankaloittamiseksi, rahan tai huumorin vuoksi tai oikeiden salaliittojen suojaamiseksi.
”Salaliittoteorioiden kannattamisessa voi joskus olla kyse eräänlaisesta tribalismista. Kannattamalla tiettyä salaliittoteoriaa henkilö voi liputtaa, mihin heimoon eli poliittis-kulttuuriseen ryhmään hän mielestään kuuluu tai haluaisi kuulua. Uskomisella teorian väitteisiin ei ole tällaisessa prosessissa juuri merkitystä”, Räikkä kirjoittaa.
Kirjoittaja
Juha Räikkä on Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori. Hän on tutkinut muun muassa katumusta, anteeksiantoa, itsepetosta ja yksityisyyttä.
