Lasitettu parveke on kaupunkiasujien ykköstoive

Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta kaupunkiasukkaasta haluaisi asuntoonsa lasitetun parvekkeen, vaikka parveke nostaisi asunnon hintaa. Taloyhtiön yhteispihan ja edullisemman asunnon taas valitsisi omaa parveketta mieluummin 24 prosenttia kaupunkien asukkaista. Tulos käy ilmi YIT:n ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävästä
kaupunkiympäristöt 2019-barometristä, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syksyllä 2019. Toista kertaa toteutetun barometrin tavoitteena on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää. Kyselyssä kaupunkilaiset ottavat kantaa kodin, työ- ja kaupunkiympäristön, liikkumisen sekä kaupan eri vaihtoehtoihin.

Moni kaupunkilainen rivi- ja kerrostaloasukas toivoo asuntoonsa myös omaa saunaa, vaikka se vie asunnosta tilaa. Omaa saunaa toivoi vastaajista* peräti 49 % kaupunkilaisista. Vaihtoehdon ”Käytän mieluummin taloyhtiön yhteissaunaa ja käytän asuntoni tilat
mieluummin johonkin muuhun” valitsi 38 % vastaajista. Vähiten suosittu oma sauna on yli 50-vuotiaiden keskuudessa. ”Lasitettujen ja etenkin kalustettujen parvekkeiden viihtyisyys tuo ripauksen luksusta arkeen. YIT:n valikoimassa ei juuri ole täysin parvekkeettomia kohteita. Kokemuksemme mukaan asuntokohtaisen saunan arvostuksessa on taasen isoja eroja kohteittain ja paikkakunnittain”, kertoo
kehitysjohtaja MARKO OINAS YIT:ltä.

Barometrin kotia koskevassa osuudessa kaupunkilaiset ottivat kantaa myös siihen, haluaisivatko he asua mieluummin uudessa, vanhassa ja peruskorjatussa vaiko vanhassa, alkuperäisessä kunnossa olevassa asunnossa. Vastaajista lähes puolet (47 %) valitsi uuden asunnon ja 37 prosenttia vanhan, peruskorjatun asunnon. Alkuperäiskuntoisen asunnon valitsi vain kolme prosenttia vastaajista. Vastaukset jakautuvat siten, että etenkin lapsiperheet ja alle 35-vuotiaat suosivat uutta asuntoa, kun taas vanha, peruskorjattu asunto on etenkin yli 64-vuotiaiden suosiossa. Asunnoissa arvostetaan enemmän toimivuutta kuin tilan tuntua. Vaihtoehdon ”Asunnossani on mielestäni tärkeämpää, että asunto on toimiva ja neliöt ovat hyötykäytössä” valitsi
vastaajista peräti 64 prosenttia, kun taas ”Asunnossani on
mielestäni tärkeämpää, että asunnossa on paljon neliöitä ja
tilan tuntua” -vaihtoehdon valitsi 25 prosenttia vastaajista. Tulos on lähes sama kuin vuonna 2018 (65 ja 24 prosenttia).

Myös asumista helpottavien palveluiden kiinnostavuus on säilynyt barometrin mukaan lähes ennallaan vuodesta 2018; palvelut kiinnostavat edelleen noin kolmannesta vastaajista (33 %), eniten lapsiperheitä, iäkkäitä ja taajama-alueilla asuvia. Samoin kolmannes vastaajista (33%) kertoi toivovansa, että heidän talossaan tai taloyhtiössään voisi harrastaa nykyistä enemmän kaupunkiviljelyä.

”Sujuva arki on yhä tärkeämpi asia kuluttajille ja palvelut
nähdään vähitellen sen mahdollistajana. Jatkossa uskomme kestävän kehityksen mukaiseen elämiseen liittyvien asioiden tulevan
tärkeämmäksi. Tätä voidaan edistää palveluiden kautta”, kertoo johtaja PEKKA HELIN YIT:ltä. Yhteistilojen lisäämistä vastustaa jyrkästi peräti kaksi viidestä kaupunkiasukkaasta* (arvon 5
valinneet). Yhteensä ”En halua asumiskustannuksia lisääviä
yhteistiloja” -vaihtoehdon (arvo 5 tai 4) valitsi peräti 65 % vastaajista. ”Haluan, että talossa, jossa asun, on nykyistä
monipuolisempia yhteistiloja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä” -vaihtoehdon (arvon 1 tai 2) valitsi vastaajista 22 prosenttia. Eniten kiinnostusta yhteistilat herättävät lapsiperheissä.