Ikääntyvä lemmikki

Koirat ja kissat elävät nykyään yhä vanhemmiksi. Parempi ruoka ja hoito ovat tärkeimmät syyt lemmikkien keski-iän nousemiseen. Yleisesti ottaen pienet rodut elävät pidempään kuin suuret. Alle 10 kg koirat ovat vanhoja vasta 10-vuotiaina, kun suurten rotujen edustajat saattavat olla vanhuksia jo 7-vuotiaina. N. 40 % pikkukoirista elää yli 10-vuotiaiksi, suurista roduista tämän iän saavuttaa vain n. 10 %.

Kuten ihmisillä, myös koirilla ja kissoilla vanhuus aiheuttaa sekä fyysisiä, että psyykkisiä muutoksia. Joitakin ikääntymisestä johtuvia muutoksia voi estää tai hidastaa, mutta ei kaikkia. Kuulo ja näkö heikkenevät, sille ei voi mitään, mutta monia iän mukanaan tuomia sairauksia voidaan hoitaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa ne todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset. Ikääntyvää lemmikkiä kannattaa käyttää eläinlääkärin vastaanotolla säännöllisesti, tarkkailla sen käytöstä tarkemmin ja kiinnittää huomiota ruokavalioon ja painoon.

Nivelvaivat, jäykkyys

Vanhat kissat ja koirat menettävät jänteiden kimmoisuutta ja nivelet alkavat olla kuluneet. Makuulta nouseminen, hyppääminen ja juokseminen voivat olla vaivalloisia toimia. Siirrä kissan oma makuupaikka alemmas jos se on ollut ylhäällä. Jos koira saa löhöillä sohvalla, laita sille porras nousemisen helpottamiseksi. Myös autoon hyppäämistä voi näin helpottaa. Lenkillä köpötellään koiran tahtiin ja lenkkien pituus sovitetaan koiran kuntoon. Ulkoilevan kissan kohdalla on syytä muistaa, että kissa ei enää niin ketterästi selviä erilaisista tilanteista, joista se on ennen selvinnyt pinkaisemalla pakoon tai kiipeämällä puuhun. Kannattaa harkita, antaako vanhan kissan ulkoilla enää yksin. Jos asunnossa on portaita, keskitä päivittäiset toiminnot samaan kerrokseen, mikäli lemmikin on hankala kulkea portaissa. Älä anna lemmikkisi lihoa. Ylipaino pahentaa nivelongelmia.

Ruokinta

Ikääntyvät lemmikit ovat rauhallisempi kuin energiset, leikkisät nuoret. Aineenvaihdunta hidastuu ja energiantarve vähenee ja jos niitä ruokkii kuten ennekin, on vaarana, että ne lihovat. Rasvojen määrää vähennetään, hyvin sulavia proteiineja lisätään. Ravinnon tulee sisältää riittävästi kivennäisaineita, jotka tukevat vanhenevia niveliä ja E- ja C- vitamiinit parantavat vastustuskykyä. Pehmeää ruokaa on helpompi pureskella ja kostea, huoneenlämpöinen ateria tuoksuu nenään paremmin kuin kylmä. Lihapitoisuus voi parantaa ruokahalua, mikäli se on heikentynyt. Ruoki lemmikkisi yhtä usein kuin ennen tai anna tarvittaessa pienempiä annoksia useammin.

Vanheneva lemmikki voi kaivata entistä rauhallisempaa ruokailupaikkaa. Suurille koirille voi olla myös hankalaa kumartua kovin alas. Silloin kuppi kannattaa nostaa ylemmäs. Vaikka harmaapartaa tekisi mieli hemmotella herkkupaloilla, omistaja tekee eläimelle suuren palveluksen pitämällä sen normaalipainoisena. Liikkuminen on helpompaa, nivelvaivat helpottavat ja mm. diabetekseen sairastumisen riski pienenee.

Hammasvaivat

Kissalta tai koiralta saattaa iän myötä irtoilla hampaita ja pureskelu käy vaivalloisesti. Se on täysin luonnollista ja silloin lemmikille tarjotaan ruokia, joihin sen purukalusto pystyy. Varsinkin koirilla hampaiden hoito on tärkeää. Hoitamaton suu heikentää vastustuskykyä ja altistaa lemmikin erilaisille tulehdussairauksille. Jos lemmikin hengitys alkaa haista pahalle tai esim. kuolaneritys lisääntyy huomattavasti, suun terveys kannattaa tarkistuttaa eläinlääkärillä. Koiran hampaita voi puhdistaa koirille tarkoitetuilla hammasharjoilla.

Turkki, iho, puhtaus 

Nuori kissa pitää itsensä puhtaana, mutta ikääntyvä ystävä ei ehkä taivu enää samanlaisiin akrobaattisiin asentoihin kuin ennen. Koiralla iho saattaa kuivua ja molempien turkin laatu voi huonontua. Vanhaa koiraa ei kannata pestä enää yhtä usein kuin nuorta.

Silmät, näkö

Vanhemmiten varsinkin koirille saattaa kehittyä silmiin kaihia tai näkökyky alkaa muuten heiketä. Lemmikin ympäristö kannattaa tehdä selkeäksi ja helppokulkuiseksi. Ulkoillessa kannattaa suosia tuttuja paikkoja ja vieraissa paikoissa omistajan täytyy huolehtia koiran turvallisuudesta ja ohjata sitä reitillä.

Korvat, kuulo

Lemmikin kuulo voi vanhemmiten heiketä. Koira ei kuule kutsuasi, kissa ei osaa ulkona varoa autoja. Huonokuuloisen lemmikin kanssa ulkoileminen on haastavaa ja omistajan täytyy varoa lemmikkinsä puolesta. Kannattaa harkita tarkoin, päästääkö kuuroa tai huonokuuloista lemmikkiä vapaaksi ulkona.

Kissan tai koiran korvien sisällä olevat karvat kannattaa pitää mahdollisimman lyhyinä tai poistaa kokonaan. Korvat tulee puhdistaa säännöllisesti.

Seniili dementia

Myös lemmikeillä tavataan dementiaa. Äly tylsistyy, päättelykyky heikentyy ja lemmikin persoonallisuus saattaa muuttua. Tutkimuksissa on dementoituneiden koirien aivoista löydetty samankaltaisia muutoksia kuin Alzheimerin tauti aiheuttaa ihmisessä.

Oireet

Lemmikki ei tunnista enää ympäristöään. Se eksyy kotona, ei osaa ulko-ovelle tai menee esim. nurkkaan, eikä osaa tulla sieltä pois. Lemmikki menettää ajantajunsa ja sen vuorokausirytmi muuttuu tai menee kokonaan sekaisin. Lemmikki unohtaa oppimansa asiat. Esim. aikaisemmin sisäsiisti kissa tai koira alkaa tehdä tarpeensa sisälle. Lemmikin muisti heikkenee, eikä se enää ehkä tunnista perhettään. Kissa tai koira saattaa myös unohtaa juuri syöneensä tai käyneensä ulkona. Sosiaaliset taidot heikkenevät, eikä lemmikki enää tervehdi tai hakeudu seuraasi.

Dementoituneet kissat ja koirat saattavat myös ”jutella itsekseen”, eli esim. kissa vain maukuu ilman mitään erityistä syytä. Lemmikki saattaa myös vaikuttaa usein hämmentyneeltä tai pelokkaalta. Jotkut koirat taantuvat takaisin pennuksi ja alkavat järsiä kaikkea tielleen sattuvaa tai käyttäytyvät hallitsemattomasti. Jos oireet jatkuvat yli kuukauden ja niitä esiintyy päivittäin tai useammin, voidaan olettaa, että lemmikki on sairastunut dementiaan. Lemmikki kannattaa kuitenkin käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa, koska myös jotkin fyysiset sairaudet, kuten esim. maksa- ja munuaisvaivat, voivat aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin dementia.

Kuten ihmisten, lemmikkienkään dementiaa ei voida parantaa, mutta jotkut eläinlääkärit ovat erikoistuneet mm. koirien käytöshäiriöihin ja apua saattaa löytyä. Joissakin tapauksissa myös lääkityksestä voi olla apua. Kissoille tai koirille ei ole ainakaan vielä omia lääkkeitä, vaan niiden hoidossa käytetään ihmisille tarkoitettuja valmisteita. Lääkityksen avulla esim. vuorokausirytmi saadaan takaisin normaaliksi, eikä lemmikkivalvota isäntäväkeä öisellä mellastuksella. Dementoituneen lemmikkivanhuksen kanssa kannattaa puuhastella tuttuja, helppoja asioita. Lenkillä kannattaa käydä mieluummin usein ja lyhyesti, kuin harvoin ja pitkään. Tämä auttaa myös siinä tapauksessa, että koira on ruvennut pissailemaan sisälle. Lyhyet lenkit, namipalojen piilottaminen, lyhyt, rauhallinen leikkituokio aktivoivat lemmikin aivoja ja parantavat suhdetta omistajaan ja ylläpitävät yhteistyökykyä.

Artikkeli: lemmikille.com