Hurjia hahmoja – Ei mitään pyhäkoulumeininkiä

John Wesley Hardin – väärä ihonväri riitti päiviltä poistoon 

Hardin aloitti uransa jo 15-vuotiaana tappamalla mustan miehen 1868. Kun liittovaltion joukot, jotka silloin olivat valtaamassa Teksasia, tulivat  pidättämään  Hardinia, murhasi  hän kolme sotilasta päästen pakoon. Yksi sotilaista oli musta. Kun Hardin oli tullut kahdeksantoista ikäiseksi oli hän surmannut jo kahdeksan miestä  ja hänet tunnettiin mestarillisena aseenkäsittelijänä. Kun uhrilista oli kasvanut  jo 40:n suuruiseksi Teksasin Rangerit jäljittivät hänet ja matka vankilaan alkoi. Hardin oli tappanut uhrejaan usein vain sen vuoksi että he olivat mustia, meksikolaisia tai intiaaneja. Hardinista tuli lopulta juristi. Istuessaan vankilassa 15 vuotta Hardin luki lakia, ja kun hänet armahdettiin hän asettui  El Pasoon hoitamaan lakimiehen tehtäviä. Mutta elokuun 15. vuonna 1895 eräs poliisi ampui Hardinin, jonka kanssa tämä oli riidellyt.

Bill Doolin ja vielä yksi Dalton, Bill

Kuuluisan Daltonien koplan Bobin, Emmettin ja Gratton Daltonin kunnostautui konnuuden saralla myös Bill Dalton. Tämä hilpeä mutta armottoman laskelmoiva maatyöläinen Arkansasista oli myös Daltonin koplan jäsen, mutta hän ei ratsastanut muiden veljesten kanssaan Coffeyvilleen kuuluisaa kahden pankin samanaikaista ryöstämistä yrittämään. Coffeyvillen romahduksen jälkeen Bill Doolin kokosi oman koplan Oklahomassa, jonka kanssa hän ryösteli junia useissa osavaltioissa. Doolinin koplaan liittyi näillä ryöstöretkillä myös Bill Dalton, joka oli aikanaan lähtemässä auttelemaan veljiään heidän rosvouksissaan, mutta joka lykkäsi lainsuojattoman uransa alkua silloin tuonnemmas. Pian Doolin-Dalton kopla oli ahtaalla kun kolme maineikasta liittovaltion apulaissheriffiä Bill Tilghman, Heck Thomas ja Chris Madsen pääsi joukkion jäljille. Bill Dalton kuoli etsintäpartion toimesta lähellä Ardmorea, Oklahomassa 1894. Vuotta myöhemmin, Bill Tilghman sai Doolinin kiinni, mutta tämä pakeni vankilasta heinäkuussa 1896. Kuukauden sisällä Heck Thomas etsintäpartioineen sai Doolinin loukkuun. Tämä teki kuitenkin vastarintaa, jolloin jykevä laukaus haulikosta päätti roiston uran. 

Pearl Hart, herttainen nainen.

Pearl Hart, nainen, josta tuli postivaunuryöstäjä

Pearl Hartin rikollinen ura oli lyhyt, mutta hän niitti mainetta osallistumalla Yhdysvaltain historian viimeiseen postivaunuryöstöön. Seitsemäntoista ikäisenä Pearl Taylor meni naimisiin Hart-nimisen miehen kanssa muuttaen samalla Kanadasta Lounais-Yhdysvaltoihin. Hän jätti kuitenkin pian miehensä ja työskenteli kokkina kaivosleirillä 1898 kun Joe  Boot, juoppo mainari, taivutteli Pearlin mukaan ryöstämään postivaunut Globessa, Arizonassa. He saivat saaliikseen 413 dollaria ja häipyivät sen sileän tien. Etsintäpartio tavoitti heidät kuitenkin jo kolmen päivän kuluttua. Joe sai 35:n ja Pearl 5:n vuoden tuomion. Pearl armahdettiin kahden ja puolen vuoden jälkeen. Pearl pidätettiin vielä kerran kolme vuotta myöhemmin Demingissä, Uudessa Meksikossa epäiltynä osallisuudesta junaryöstöön. Hänet vapautettiin kuitenkin pian ja viimeisen tallennetun tiedon mukaan hän eleli rauhallisesti  ja huomaamattomasti Kansas Cityssä.

Tom Horn

Tom Horn –  salamurhaaja joka piti suunsa kiinni

Horn toimi aikansa armeijan  tiedustelijana  ja  Pinkertonin etsivänä Wyomingin osalvaltiossa, (Pinkerton = kuuluisa etsivätoimisto). Cheyennen karjaparonit palkkasivat hänet salamurhaajaksi toteuttamaan lampaankasvattajiin kohdistuvaa verikostoa. Horn laskutti  500 dollaria päältä. Hänet tuomittiin lopulta erään tilallisen 14-vuotiaan pojan taposta hirsipuuhun. Horn hirtettiin vuonna 1903, mutta hän ei koskaan nimennyt  työnantajiaan.