Espoon asuntomarkkinoilla omakotitalot, erillistalot ja pientalotontit kiinnostavat ostajia, vaikka asuntokauppa kokonaisuudessaan käy edelleen viime vuotta hitaammin. Erityisesti tonttikauppa on vilkastunut. Myös pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen hinnoissa on nähty ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta käänteestä parempaan.
Espoon asuntomarkkinoilla eri asumismuotojen kysyntä kehittyy nyt eri suuntiin. Tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan omakoti- ja erillistalojen kauppamäärät kasvoivat tammi–lokakuussa 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Pientalotonttien kauppoja tehtiin puolestaan noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kerrostaloasuntojen kauppa on sen sijaan jatkunut vaisuna. Vanhoja kerrostaloasuntoja myytiin Espoossa 7,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rivitaloasuntojen kauppamäärä laski 2,5 prosenttia.
– Espoon asuntomarkkinoilla näkyy nyt selvä ero eri asumismuotojen vetovoiman välillä. Pientaloasuminen kiinnostaa Espoosta uutta kotia etsiviä. Myös rivitaloasuntojen kauppa on pitänyt paremmin pintansa kuin kerrostaloasuntojen. Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa on laskenut yli viisi prosenttia enemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantanen.
Oman talon rakentaminen kiinnostaa
Tonttikaupan vilkastuminen kertoo kiinnostuksesta omakotitaloasumiseen ja oman kodin rakentamiseen. Espoon lisäksi sama kehitys näkyy muualla pääkaupunkiseudulla. Kiinteistönvälittäjien tekemien tonttikauppojen määrä kasvoi tammi–lokakuussa koko pääkaupunkiseudulla 18,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vaikka Espoon asuntokauppojen kokonaismäärä väheni 4,3 prosenttia, kaupunki sijoittui suurten kaupunkien vertailussa kolmanneksi parhaaksi. Helsinki oli vertailun ainoa kasvukaupunki 1,2 prosentin nousulla. Vantaalla kauppamäärät laskivat 2,2 prosenttia.
Rantanen uskoo pääkaupunkiseudun näyttävän suuntaa koko Suomen asuntomarkkinoiden elpymiselle.
– Asuntokauppa on piristynyt ja piristyy Suomessa pääkaupunkivetoisesti. Helsinki, Espoo ja Vantaa toimivat koko maan asuntomarkkinoiden kehityksen vetureina. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla käänne parempaan on alkanut nyt näkyä, ja muu Suomi seuraa perässä. Olemme ennustaneet Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkosen kanssa, että viimeistään ensi vuoden toisella puoliskolla kauppamäärät lähtevät voimakkaampaan kasvuun ja ensi vuodesta on tulossa jo selvästi tätä vuotta parempi asuntokauppavuosi, sanoo Rantanen.
Kerrostaloasuntojen hinnoissa ensimmäinen nousumerkki
Asuntomarkkinoiden mahdollisesta elpymisestä saatiin syyskuussa myös toinen myönteinen merkki. Pääkaupunkiseudun vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat 1,4 prosenttia elokuusta.
Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Samu Rouhe pitää muutosta kiinnostavana, mutta muistuttaa, ettei yhden kuukauden perusteella voi vielä puhua pysyvästä hintojen noususta.
Vuoden alusta vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat olivat edelleen laskeneet 1,5 prosenttia. Edeltävän 12 kuukauden aikana laskua oli kertynyt 3,3 prosenttia.
– Neliöhinnoissa ollaan kuitenkin edelleen miinuksella viime vuoteen verrattuna. Vuoden alusta vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet 1,5 prosenttia, ja 12 kuukauden muutos on –3,3 prosenttia. Yhden kuukauden perusteella ei vielä kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta suunnanmuutos on kiinnostava. Syyskuun tilasto antaa ensimmäisen merkin siitä, että hinnat olisivat kääntyneet nyt nousuun. Myös asuntojen myyntiajat ovat hieman lyhentyneet tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudulla, toteaa Rouhe.
Ostajat harkitsevat päätöksiään entistä tarkemmin
Vaikka markkinoilla näkyy varovaisia elpymisen merkkejä, asunnonostajat ovat edelleen tarkkoja rahankäytöstään. Erityisesti asuntojen kunto ja taloyhtiöiden tulevat remontit vaikuttavat ostopäätöksiin. Rouheen mukaan ostajat saattavat vetäytyä kaupasta vielä neuvottelujen loppuvaiheessa, vaikka pankin lainapäätös olisi jo valmiina. Epävarmuutta aiheuttavat myös yleinen taloustilanne, työllisyysnäkymät, sähkön hinta ja mahdolliset korkomuutokset.
– Asuntomarkkinat elpyvät, mutta kauppamäärät kasvavat vielä hitaasti. Selvempää käännettä ei ole odotettavissa ennen kuin kuluttajien luottamus vahvistuu. Siihen vaikuttavat olennaisesti muun muassa geopolitiikka ja työllisyyden kehitys, josta onneksi on jo nähtävissä ensimmäisiä myönteisiä merkkejä, sanoo Rantanen.
Asuntokaupan odotetaan vilkastuvan selvemmin vuoden 2027 aikana, mutta paljon riippuu siitä, miten kotitalouksien luottamus omaan talouteensa kehittyy. Espoossa pientaloasumisen kysyntä näyttää kuitenkin säilyneen suhteellisen vahvana myös epävarmassa markkinatilanteessa.
Lähde: Sp-Koti ja Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelu.



