Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan seuraavat vuodet ovat todennäköisesti mittaushistorian kuumimpia, ja vuosien 2026–2030 odotetaan muodostavan kaikkien aikojen lämpimimmän viisivuotiskauden. Samalla kun Keski-Euroopassa on kärvistelty ennätys heteissä, huomaa yhä useampi suomalainenkin, ettei koti viilene enää yön aikana, vaikka ikkunat avattaisiin selälleen. Kodin viilennys on nousemassa yhä useammin osaksi toimivaa arkea ja hyvinvointia.
Rakennuskantamme on suunniteltu ennen kaikkea kylmää ilmastoa varten. Rakennusten energiatehokkuudessa on keskitytty lämmön säilyttämiseen, mutta pitkittyvät hellejaksot nostavat esiin uuden kysymyksen: kuinka hyvin kotimme torjuvat ulkoa tulevaa lämpöä ja pystyvät pitämään sisätilat viileinä.
Korkeat sisälämpötilat eivät ole pelkkä mukavuuskysymys. Ne voivat heikentää unen laatua, palautumista, työskentelyä ja yleistä hyvinvointia. Helteellä viilennys voi kuitenkin helpottaa kehon kuormitusta ja tukea jaksamista sekä keskittymistä arjessa.
Sisälämpötilasta on tullut terveys- ja jaksamiskysymys.
Arjessa viilennystä voidaan myös ennakoida: älykkäät ohjausratkaisut mahdollistavat kodin viilentämisen valmiiksi esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa tai kotiin saapumista.
Erityisen kuormittavia hellejaksot ovat ikääntyneille, lapsille ja kotona työskenteleville.
Korkea lämpötila vaikuttaa myös kodin laitteisiin ja voi lisätä energiankulutusta sekä lyhentää käyttöikää.
– Suomessa on pitkään puhuttu rakennusten energiatehokkuudesta lämmityksen näkökulmasta. Nyt keskustelua pitäisi laajentaa myös viilennykseen ja sisäolosuhteisiin. Ilmaston lämmetessä kyse ei ole enää yksittäisistä poikkeuksellisista hellepäivistä, vaan asumisen pitkäaikaisesta muutoksesta, sanoo Karri Sirén, maajohtaja, Panasonic Heating and Cooling Solutions.
Monissa Etelä-Euroopan maissa viilennys on ollut osa asumista jo vuosikymmeniä. Nyt sama kehitys näkyy myös Suomessa. Samalla kysymys ei koske enää vain yksittäisiä laitteita, vaan sitä, miten suomalaiset kodit, taloyhtiöt ja rakennukset sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon.
Karri Sirénin vinkit ilmalämpöpumpun hankintaa harkitsevalle:
- Varaudu mahdollisiin viiveisiin – hellejaksot lisäävät usein kysyntää.
- Kiinnitä huomiota viilennysominaisuuksiin ja melutasoon – lämmitystehon lisäksi myös kesäkäyttö vaikuttaa asumismukavuuteen.
- Tarkastele energiatehokkuutta kokonaisuutena (SCOP) – vuosihyötysuhde kertoo laitteen energiatehokkuudesta pitkällä aikavälillä.
- Selvitä kodin tarpeet etukäteen – yksi järjestelmä voi joissakin kohteissa riittää useamman tilan viilentämiseen.
- Hyödynnä älyohjausta arjen helpottamiseen – kodin voi viilentää valmiiksi esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa tai kotiinpaluuta.
Miten ilmalämpöpumpputeknologia on kehittynyt?
- Etäohjaus – viilennystä voi ohjata sovelluksella myös kodin ulkopuolelta.
- Automaattinen mukautuminen – järjestelmät voivat säätää toimintaansa olosuhteiden mukaan.
- Energiankulutuksen seuranta – käyttäjä saa aiempaa paremman kuvan laitteen energiankäytöstä.
- Sisäilman laatu – viilennyksen lisäksi monet ratkaisut tukevat myös sisäilman viihtyisyyttä.
- Hiljaisempi toiminta – laitteiden äänitasot ovat kehittyneet erityisesti makuu- ja työhuonekäyttöä ajatellen.
- Ympäristöystävällisemmät kylmäaineet – uusissa laitteissa hyödynnetään yhä useammin kylmäaineita, joiden ilmastovaikutus on aiempaa pienempi.
