Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun toiminnan alkamisesta on tänä vuonna kulunut 70 vuotta. Vuosien saatossa Veripalvelusta on kehittynyt verensiirtohoitojen tärkeä tukipilari ja arvostettu tutkimuslaitos. Toiminnan perusta on kuitenkin pysynyt entisellään: korkeatasoisen verensiirtohoidon mahdollistavat sadat tuhannet vapaaehtoiset verenluovuttajat.
Verensiirrot kehittyivät hoitokeinona 1900-luvun alussa kahden merkittävän keksinnön ansiosta: veriryhmät löydettiin ja veren hyytyminen opittiin estämään. Vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen nojautuva verenluovutustoiminta alkoi Suomessa 1935, kun partiolaiset alkoivat luovuttaa verta. Sotavuosina veripalvelutoiminnan hoiti Puolustusvoimain Veripalvelu. Sodan jälkeen toiminta keskitettiin 1948 perustettuun Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun.
Toiminta piti käynnistää nopeasti, koska veren tarve oli suurta. Veripalvelun ensimmäisenä toimintavuotena saatiin apua esimerkiksi Amerikan Punaiselta Ristiltä, joka lahjoitti Suomeen veriplasmaa. Toiminta organisoitiin aluksi SPR:n sairaalaan Helsinkiin ja pian veripalvelutoimistoja perustettiin eri puolille maata. Liikkuva veripalvelutoiminta ja joukkoluovutukset alkoivat 1950-luvun alussa.
Veren tutkimuksen huippuyksiköksi
Oma laboratorio 1960-luvulla paransi valmiuksia tutkimustoimintaan ja Veripalvelusta kehittyi veren tutkimuksen huippuyksikkö. Se on tuottanut vuosikymmenten aikana terveydenhuollolle tärkeitä palveluita ja innovaatioita erilaisten sairauksien, esimerkiksi hemofilian eli verenvuototaudin sekä vastasyntyneen hemolyyttisen anemian eli rhesus-taudin hoitoon. Veripalvelussa on tehty yli 60 tohtorinväitöskirjaa.
Veripalvelussa kehitettiin ja tuotettiin 1970-luvulta alkaen plasmalääkkeitä kuten albumiinia ja gammaglobuliinia, ja muita lääkevalmisteita. Yksi menestyneimmistä oli interferonivalmiste, jota käytettiin paljon myös kansainvälisesti. Interferoni on virusten ja syöpäsolujen kasvua ehkäisevä aine, jota voidaan kasvattaa verestä erotelluissa valkosoluissa. Tultaessa 2000-luvulle olivat uudet geenitekniikat jo ohittaneet interferonin, ja sen valmistus lopetettiin. Plasmalääkkeiden valmistus tuli tiensä päähän Suomessa 2000-luvun alussa kansainvälisen kehityksen myötä.
Veripalvelun biopankki on uusin auttamisen ulottuvuus
Veripalvelulla on vahvaa tutkimus- ja laboratorio-osaamista, ja sille on annettu vuosien varrella erilaisia tärkeitä kansallisia palvelutehtäviä. Veripalvelussa tehdään esimerkiksi kaikkien Suomen elinsiirtojen ja kantasolusiirtojen kudossopivuustutkimukset. Se huolehtii myös kantasolusiirteiden välitystoiminnasta sekä kantasoluluovuttajien rekisteröinnistä. Uusimpia toiminnan laajennuksia ovat biopankkitoiminta sekä soluterapiahoitojen kehittämistä tukeva Solutuotantokeskus.
Tultaessa 2010-luvulle verenluovutus on pysynyt suosittuna auttamisen tapana ja samat periaatteet kuin 70 vuotta sitten, maksuttomuus ja vapaaehtoisuus, ovat edelleen toiminnan lähtökohta. Veripalvelu huolehtii koko Suomen verivalmistehuollosta eli siitä, että kaikissa sairaaloissa on joka päivä potilaiden tarvitsemat tavanomaiset verivalmisteet sekä erikoisvalmisteet.
