Allergia-, iho- ja astmaliitto on tehnyt ensimmäisen suomalaisille suunnatun tutkimuksen tuoksuherkkyydestä. Tutkimus osoitti, että tuoksuherkkien oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.
Tutkimus tehtiin mini-Suomi -otoksella, joka kattaa laajasti suomalaisen aikuisväestön. Tutkimukseen vastanneista lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Heistä vajaa kolmannes määriteltiin vahvasti tuoksuherkäksi. Tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi noin puolen miljoonan suomalaisen elämään.
– Eniten oireita aiheuttavat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat. Tuoksuherkkyyden yleisimpiä oireita ovat nuha, päänsärky ja silmäoireet, sanoo asiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Vahvan tuoksuherkkyyden kriteerit täyttyivät, mikäli vastaaja oli hakenut apua tuoksuherkkyyteen terveydenhuollon ammattilaisilta. Kriteerit täyttyivät myös, jos hän oli joutunut olemaan poissa työ- tai opiskelupaikalta viimeisen puolen vuoden aikana tai hän koki tuoksuherkkyyden heikentävän merkittävästi elämänlaatuaan.
Oireyhtymä aiheuttaa suuria kuluja
Tuoksuherkkyydellä ei ole kansainvälistä tautiluokitusnumeroa, koska sen katsotaan olevan oireyhtymä. Lisäksi tuoksuherkkyyden yhdenmukaiset lääketieteelliset kriteerit puuttuvat ja diagnosointiin ei ole olemassa objektiivisia mittareita. Tuoksuherkkyys ei ole sama kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa iholla.
– Luokitusnumeron puuttuminen merkitsee sitä, että tuoksuherkällä ei ole oikeuta sosiaaliturvaan, vaikka pahimmillaan tuoksuherkkyyden oireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi ja voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen, asiantuntija Virtanen sanoo.
Tuoksuherkkyydestä aiheutuvat ylimääräiset kulut arvioitiin keskimäärin
sadaksi euroksi vuodessa ja vahvasti tuoksuherkillä lähes kaksinkertaisiksi. Siten tuoksuherkkyydestä aiheutuvat kustannukset voivat Suomessa nousta 150 miljoonaan euroon vuodessa.
Kuva: Eddy Lackmann
