Lentokoneita ja varhaista lentotoimintaa Pikku Kuusisaaressa? Kyllä vain! Tämä on
jännittävä , mutta suurelta osin historian hämärään unohtunut vaihe 1900-luvun
Munkkiniemessä.
Pikku Kuusisaari on vuosisatojen ajan pysynyt melko huomaamattomana paikkana
Munkkiniemen kupeessa. 1800-luvulla saaren kautta kulki sotilastie, vaikka kiinteitä
siltayhteyksiä ei ollut. Tarpeen tullen tehtiin tilapäiset ponttonisillat kytkemällä lauttoja
toisiinsa. 1920-luvulla rakennettiin pysyvät sillat Pikku Kuusisaaren kautta. Ne palvelivat
Kuusisaaren huvila-asukkaita.
Vakituisia asukkaita Pikku Kuusisaari sai vasta 1952. Tätä ennen pienellä saarella
oli kuitenkin ollut Sääski-yhtiön lentosatama ja lentokeskus. Yhtiö perustettiin vuonna
1927 ja sen toimialaa olivat lentokoneiden ja niiden osien valmistus, lentokoulutus ja
lentoliikenne sekä muu näihin liittyvä toiminta. Osakeyhtiöksi Sääski muodostettiin
lokakuussa 1928. Tämän jälkeen Sääski Oy vuokrasi Stenius-yhtiöltä Pikku Kuusisaaren
ja rakennutti sinne hallin. Alkoi vilkas lentotoiminta Munkkiniemessä.
Lehtijutuista ilmenee, että saarta alettiin tuolloin kutsua Sääskisaareksi. Siellä järjestettiin
siviilien lentokoulutusta ja Laajalahtea pidettiin oivallisena lentopaikkana niin kesällä kuin
talvella. Yhtiö tarjosi yleisölle myös ”satunnaisia matka- ja huvilentoja verraten halpaan
hintaan”.
Sääskisaaren lentokoulutuksen ajanjaksoon sisältyy yksi maamme lentohistorian merkki-
paalu. Vuokko Knuutilasta tuli 20.3.1931 ensimmäinen suomalainen naislentäjä, kun hän
suoritti Ruoholahdessa Sääski-yhtiön koneella puolen tunnin yksinlennon. Tähän sisältyi
viisi onnistunutta nousua ja laskua. Kirjoittamassaan artikkelissa Knuutila kuvailee varsin
eloisasti miten hänen kiinnostuksensa lentämiseen heräsi kesällä 1930 juuri Munkki-
niemessä, kun hän näki Sääskisaarella metallinhohtoisen ja siron lentokoneen. Knuutila
kiipesi aidan yli tutkimaan konetta lähemmin. Tätä tietä hänestä tuli lentomestari Georg
Jäderholmin oppilas Sääskisaarella ja seuraavana vuonna Knuutila teki jo historiaa, kuten
edellä mainittiin.
Sääski Oy:n tarina jäi lyhytaikaiseksi, sillä loppu tuli talousvaikeuksien takia jo 1935.
Kaikkiaan Sääski-konetyyppiä valmistettiin 39 yksilöä useissa sarjoissa. Suomen ilma-
voimissa Sääski-koneet palvelivat vuoteen 1942 asti. Sääski oli myös Suomen lentokone-
teollisuuden ensimmäinen ulkomaanvientiin pääsyt konetyyppi.
Olen selvyyden vuoksi käyttänyt tässä jutussani paikannimeä Pikku Kuusisaari, vaikka
tämä nimi ei ole kovin vanhaa perua. 1800-luvun alkupuolella on karttaan merkitty
nimeksi Björkö. 1900-luvun alussa on saarta kutsuttu Kalastajatorpan saareksi. Sitten
tuli Sääskisaaren vaihe ja lopulta on nimeksi virallistunut Pikku Kuusisaari.
Olympiakesänä 1952, jolloin Pikku Kuusisaaressa oli jo asukkaita, vanha lentotoiminta
muistutti itsestään erikoisella tavalla. Saaren edustalle laskeutui yllättäen ruotsalaisia kisa-
turisteja kuljettanut lentokone, vesitaso. Lopulta selvisi että käytössä oli ollut vanhentunut
kartta, johon oli merkitty lentosatama Pikku Kuusisaaren kohdalle.
Loppukaneettina on vielä mainittava yksi Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista löytyvä
valokuva. Siinä on Caudron-lentokone kuvatietojen mukaan Pikku Kuusisaaressa vuonna
1920. Mihin näin varhainen lentokonekuva tuossa paikassa mahtaa liittyä? On toki myös
mahdollista, että kuvatiedot ovat tässä tapauksessa virheellisiä.
Veli-Pekka Salminen
Sääski Oy:n lentokone mahdollisesti Kalastajatorpan rannassa 1930.
-Kuva: Lyyli Wendelin. (MV)
