Pakilalainen Jouko Jauhiainen kirjoitti Sirkka-anoppinsa sotavuosista ”kuvitetun kuunnelman”.
Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion eläköitynyt rehtori ja matematiikan opettaja Jouko Jauhiainen palauttaa mieliin viime sotien ajan muistoja kuvallisessa kuunnelmassaan ”Ettepäin elävän mieli”. Itse sota on teoksessa läsnä taustalla.
”Kuvallinen kuunnelma” on huumoripitoinen musiikilla ja puheosuuksilla täydennetty kertomus Jauhiaisen anopin Jok‘`suun Sirkan eli 94-vuotiaana ja vuonna 2020 kuolleen karjalaisevakon Sirkka Taposen elämästä.
Kuvallinen kuunnelma esitetään 6.3. klo 18.00 Pakilan uudella koululla Halkosuontie 88. Ohjelman alussa Seppo Hovi esittää musiikillisen potpurin ja väliajalla on buffetti.
Taponen oli 13-vuotias talvisodan syttyessä ja hänen perheensä lähti silloin Muolaasta ensimmäisen kerran evakkoon ja päätyi Urjalaan. Perhe palasi Muolaan välirauhan aikana, mutta jatkosodan päättyessä oli lähdettävä taas evakkoon.
Toinen evakkotie vei muun muassa Taivassaloon ja Alastaroon ja sieltä taas Urjalaan. Sirkka oli avioitunut Aarne Taposen kanssa jatkosodan vuonna 1944 Viipurissa. Perheeseen syntyi kolme lasta.
Teos kertoo Sirkan kasvusta aikuiseksi sotavuosien 1939-1944 aikana.
Karjalaistytön kertomus on värikäs, elämänmakuinen ja sotavuosista huolimatta optimistinen, täynnä karjalaishuumoria ja elävää Karjalan kieltä.
Teosta on jo esitetty kahdeksan kertaa. Ensimmäisen kerran Maunula-talolla keväällä 2023. Sen jälkeen Maunulan Saunabaarissa, Karjala-talolla, Kustaankartanossa, Iisalmen Runnilla kolmesti ja kerran Kuopiossa.
Sirkka pääsi käymään vielä Viipurissa rakkaalla kotiseudullaan 46 vuotta ensimmäisen evakkomatkan jälkeen. Kuunnelmassa hän purkaa paluukäyntinsä tunteita.
Kuunnelman äänityksestä ja videotekniikasta on vastannut Martin Hackenberg, koordinaattorina on ollut Kalevi Kaivola ja kuunnelman Sirkan runot on säveltänyt Annimari Hyvämäki-Forsström. Lauluja esittävät säveltäjä sekä Sakari Topi ja Hilkka Lamberg.
Näytelmän äänirooleissa on joukko pakilalaisia ja muita Jauhiaisen ystäviä. Äänitykset pantiin aitouden saavuttamiseksi purkkiin yhdellä otoksella.
Jouko Jauhiainen sanoo, että häneltä meni 2,5 vuotta kuunnelman käsikirjoituksen ja koko teoksen eli yhteistyöprojektin työstämiseen, kuten hän luonnehtii.
– Haastavinta projektissa oli Karjalan murteen kirjoittaminen tekstiin sekä valokuvien ja äänityksen yhteensovittaminen, jossa Martin Hackenbergin asiantuntemus oli suurena apuna.
Jauhiaisen mukaan kuunnelma on kunnianosoitus rakkaalle anopille. Kuunnelmalla hän haluaa palauttaa muistiin menneen sukupolven koettelemuksia vaikeina sotavuosina. Yksi asia mikä kuunnelmassa nousee hänen mukaansa esille on Suomeen kansan yhtenäisyys noina vaikeina ja vaarallisina vuosina.
Esko Lukkari