
Galleria Pogo avasi ovensa Tehtaankatu kuudessatoista. Pogo esittelee nykytaidetta sekä tunnetuilta taiteilijoilta että nousevilta nimiltä.
Toukokuussa upouudessa galleriassa on esillä Alli Savolaisen Metsä Sininen –näyttely. Näyttely koostuu kymmenestä abstraktista metsäaiheesta. Akryylilevyille maalatut teokset vaikuttavat hämmästyttävän eläviltä. Niiden tunnelma vaihtuu valaistuksen myötä.
– Eri aikoina ja eri valoissa katsottuna maalaukset ovat erilaisia. Juuri se on ollut tavoitteeni, täsmentää Savolainen.
Metsä Sininen –näyttely on ihmettelyä luonnon pienistä yksityiskohdista.
– Savolaisella on kyky ihmetellä luonnosta löytyviä hetkiä ja tunnelmia. Näiden maalausten katsominen vaikuttaa ainakin minuun omituisen rauhoittavasti, kertoo Pogon galleristi Mia Paju.
Kuvien syntyminen oli lähes kaksi vuotta kestänyt prosessi, jonka aikana Savolainen kulki metsissä, keräsi materiaaleja ja valotti niitä filmille.
– Värimaailman pelkistys luo etäisyyttä ja samaan aikaan se lähentää keskittymään maalaukseen itsessään. Sinisyys on metafora. Sinisyys myös vihjaa taivaaseen, veteen ja ilmaan, kertoo Savolainen, joka on työskennellyt pitkän uransa aikana paitsi maalausten myös videoiden ja valokuvan parissa.
Hänen teoksiaan on esitetty yli 300 kertaa Suomessa ja ulkomailla, ja niitä ovat hankkineet kokoelmiinsa muun muassa Kiasma ja HAM.
Savolaisen jälkeen Pogossa nähdään bosnialaistaustaisen Mirza Cizmicin Stolen Memories –näyttely.
– Cizmic maalaa taidokkaasti ihmisiä erilaisissa arkisissa tilanteissa, mutta samalla paljastaa pinnan alla olevan vastakkaisen ja ristiriitaisen, kertoo Paju ja vakuuttaa että Cizmicin uusimmat teokset eivät jätä ketään kylmiksi.
Mia Paju on aiemmin työskennellyt viestintäalalla ja toimittajana muun muassa Yleisradiossa.
– Korona-aikana on tehty ennätysmäärä laadukasta taidetta. Suomalaiset ovat myös jälleen alkaneet arvostaa kuvataidetta. Ilmassa on selviä merkkejä kuvataiteen uudesta noususta, uskoo Paju ja haaveilee samalla Helsingin galleriakentän eurooppalaistamisesta.
– Näkisin mielelläni, että Suomessakin yleistyisi mannermainen taiteen välitysmalli, joka on taiteilijalle reilumpi. Ja kyllä galleriassa saa myös olla ääntä ja elämää. Taide muuttuu, taiteilijat muuttuvat ja galleriatkin voivat muuttua, sanoo Paju.
Galleria Pogo sijaitsee samassa talossa jossa toimi aikanaan myös Claire Ahon taidegalleria Beckasin. Claire Aho oli Juhani Ahon ja taidemaalari Venny
Soldan-Brofeldtin pojan Heikki Ahon tytär. Tehtaankatu kuudellatoista on muutakin taidehistoriaa. Se paljastui kesällä näyttelynsä Pogossa pitävän taiteilijan lapsuuden ja nuoruuden kotitaloksi.
– Olimme jo sopineet näyttelyajasta ja kun sitten kerroin puhelimessa gallerian tarkan osoitteen, meni taiteilijalta kahvi väärään kurkkuun. Hän kertoi asuneensa gallerian yläkerrassa 60- ja 70 –luvuilla ja muisti tarkasti tilassa sijainneen maitokaupan ja sen karkkihyllyn makeisten maut. Paikka antoi hänelle vahvan tunteen näyttelystä, joka viittaa tapahtumiin lapsuuden ja nuoruuden Tehtaankadulla.