Lepolantie 16:een kesän aikana valmistuneeseen kiinteistöön on muuttanut Lassilan palvelukoti. Kyseessä on pitkäaikaissairaille mielenterveyskuntoutujille tuettuja asumispalveluita tarjoava yksikkö.
Palveluntuottaja on Attendo Oy, jolla on Suomessa yli 400 hoiva- ja palvelukotia, joissa on yhteensä 12 500 asukaspaikkaa. Attendo Oy on tehnyt tiloista kymmenen vuoden vuokrasopimuksen.
Peruskorjauksen alta ajanmukaisiin tiloihin.
Lassilan palvelukodille oli löydettävä uudet tilat, koska sen aikaisemmissa tiloissa Kuparitiellä käynnistyy mittava peruskorjaus. Se kestää 1-1,5 vuotta, jonka jälkeen yksikkö palannee Lassilaan.
Lepolantien tilat ovat avarat, valoisat ja viihtyisät.
– Talo on rakennettu palveluasumisen tarpeisiin, joten käytössä on uudenaikainen tekniikka ja ajanmukaiset tilaratkaisut, kertoo yksikön johtaja Jyrki Kulmala.
Kaikki asukkaat asuvat omissa yksiöissään, joiden koko on keskimäärin 22 neliötä. Ruokailu tapahtuu yhteisissä tiloissa. Talon pääsisäänkäynti on läntisellä sivulla. Kaikki sisätilat ovat savuttomia, tupakointi tapahtuu sisäpihalla.
Lassilan palvelukoti on avattu 2011. Yksikkö säilyttää nimensä muutosta huolimatta. Asukkaita kodissa on 30, mikä on palvelukodiksi melko tavanomainen koko. Palvelukodin toiminta on luvanvaraista, ja hoitajamitoitus säädetään yksikön toimiluvassa. Palvelun tilaaja on Helsingin kaupunki. Yksikön toimintaa valvoo sekä Valvira että AVI.
Henkilökunta tukee asukkaiden arkielämää yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Henkilökuntaa Lepolantien palvelukodissa on 12, joista kaksi on sairaanhoitajaa, loput lähihoitajia ja ohjaajia sekä kokki. Yksi hoitaja on paikalla myös yöllä. Lääkäri käy kerran viikossa. Omaa viriketoimintaa on useana päivänä viikossa, jotkut asukaista osallistuvat ulkopuoliseen päivätoimintaan.
Asukkaiden keski-ikä on 50 ja 60 välissä. Kaikkien asukkaiden toimintakyky on alentunut. Joillain on mielenterveysongelmien lisäksi muun muassa liikuntavaikeuksia. Noin puolet asukkaista on tuetun asumisen piirissä ja puolet erityistuetun asumisen piirissä, mikä tarkoittaa, että apua tarvitaan päivittäisissä arjen rutiineissa. Statukseltaan yksikön asukkaat ovat tavallisia kuntalaisia, jotka käyttävät yhteiskunnan palveluita, kuten terveyskeskusta.
– Asukkaiden vaihtuvuus on hyvin pientä eli hoitosuhteet pitkiä, joten henkilökunta tuntee asukkaat erittäin hyvin, mikä on suuri etu kuntoutustyössä, kertoo Kulmala, jolla on vankka kokemus mielenterveysalasta.
– Myös henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä, hän iloitsee.
Jyrki Kulmala sanoo ymmärtävänsä, että naapuriin muuttanut yksikkö voi aluksi herättää kysymyksiä. Kuparitiellä yksikön toiminnasta ei Kulmalan mukaan juurikaan tullut valituksia. Asukkaat eivät esimerkiksi käytä päihteitä. Hän peräänkuuluttaa avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Yksikön toimintaan liittyvissä asioissa Kulmala toivoo suoraa yhteydenottoa yksikköön.
Erja Vuorio
