Pitkä automatka lisää veritulpan riskiä

Laskimotukos eli veritulppa on pitkään paikoillaan istuvan lomalaisen riesa. Pitkiä matkoja istuen matkustavan kannattaa selvittää oma sairastumisriski ja panostaa vaivan ennaltaehkäisyyn.

Koronatilanne on muuttanut suomalaisten kesälomasuunnitelmia, ja moni viettää kesän tänä vuonna kotimaassa. Pitkät lentomatkat ovat vaihtuneet asuntoautoihin ja kotimaan sisällä matkustamiseen. Jos tarkoitus on taittaa satoja kilometrejä päivässä, on hyvä huomioida laskimotukoksen mahdollisuus.

Laskimot kuljettavat verta elimistöstä takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Koska veri virtaa niissä hitaasti ja matalalla paineella, ne ovat muita suonia otollisempia paikkoja hyytymien muodostumiselle. Jos edessä on tuntien mittainen istumismaraton, kannattaa minimoida riskit. Erityisen tärkeää on varmistaa riittävä nesteytys.

– Alkoholia kannattaa välttää, sillä se kuivattaa elimistöä ja lisää laskimoveritukoksen riskiä. Pitkään paikoillaan istuttaessa paras lomadrinkki on vesi, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta.

Vedenjuonnin ohella tulee kiinnittää huomiota liikkumiseen. Tärkeintä on pyrkiä liikkumaan mahdollisuuksien mukaan edes vähän.

– Säännöllinen jaloittelu herättelee pumppua ja tehostaa verenkiertoa ehkäisten siten tukoksia.

Yhden pysähdyksen taktiikka voi toimia lyhyemmillä autoreissuilla, mutta matkan venyessä kannattaa varata aikaa useampaan jaloittelutaukoon. Jalat ristissä istumista kannattaa kaihtaa myös takapenkillä, sillä se on omiaan häiritsemään laskimoverenkiertoa.

Kipu ja turvotus paljastavat tukoksen

Mikäli suvussa on taipumusta laskimotukoksille tai tietää omaavansa kohonneen riskin veritulppaan, kannattaa harkita ennaltaehkäisevää lääkitystä. Perinnöllisyyden ohella riskiä voivat lisätä tietyt sairaudet ja lääkkeet sekä tupakointi. Asiasta kannattaa keskustella rohkeasti sisätautilääkärin kanssa.

– Lääkitys voidaan antaa kerta-annoksena ennen matkalle lähtöä. Se vaikuttaa veren hyytymiseen estäen tukosten syntyä. Myös lentosukat ovat hyvä ehkäisevä apukeino: ne sopivat kaikenikäisille, myös automatkoille. Lentosukkien teho perustuu siihen, että puristamalla jalkoja ne ajavat verta varpaista sydämeen päin.

Veritulpan tuntomerkkejä ovat toispuolinen kipu ja turvotus. Tukos muodostuu lähes aina alaraajaan, usein säären tai pohkeen alueelle. Oireiden ilmaantuessa ei kannata epäröidä, vaan lääkäriin on syytä hakeutua viipymättä.

– Tukos muodostuu hyvin harvoin ylävartaloon, mutta sekin on mahdollista. Esimerkiksi syöpä voi altistaa ylävartalon laskimotukokselle. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä korkeammalle tulppa nousee, sitä suuremmaksi kasvaa riskikin. Säären alueella vaara on vielä pieni, mutta reiteen ja sitä ylemmäs noustessa se kohoaa.

Veritulpan muodostumiselle ei voi määritellä tarkkaa aikajännettä, mutta aivan silmänräpäyksessä tauti ei kehity. Oireita ja omaa oloa kannattaa kuulostella tarkoin, sillä pahimmassa tapauksessa hyytynyt veri päätyy keuhkoihin asti. Keuhkoveritulppa on vakava tila, joka voi johtaa jopa äkilliseen kuolemaan.

Vältä veritulppa – muista ainakin nämä:

Panosta nesteytykseen: suosi vettä, vältä alkoholia
Jaloittele mahdollisuuksien mukaan ja vältä jalat ristissä istumista
Käytä lentosukkia, kun joudut istumaan pitkään paikoillasi
Selvitä, onko sinulla kohonnut riski sairastua veritulppaan
Keskustele tarvittaessa sisätautilääkärin kanssa ennaltaehkäisevästä hoidosta

JAA