Kunta- ja aluevaalit lähestyvät. Kansalaisten on ensiksi opeteltava, mistä asioista kunta päättää, ja mistä asioista toisaalta hyvinvointialue päättää.
Kunnassa varsinainen ylintä valtaa käyttävä elin, joka kuntavaaleissa valitaan, on kunnanvaltuusto, joka edelleen valitsee kunnan muut elimet.
Hyvinvointialuevaalissa eli aluevaalissa äänestäjät valitsevat jäsenet aluevaltuustoon, joka on hv-alueen ylin päättävä elin, joka myös valitsee aluehallituksen jne.
Olen huomannut, ja monet ehdokkaat sanovat samaa, että ehkä yksi hankalammista muistettavista asioista on se, että kunta ei ole enää vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta, vaan vastuu on hyvinvointialueilla.
Hyvinvointialueiden osalta julkisuudessa on paljon keskusteltu siitä, onko alueen talous yli- tai alijäämäinen, ja missä ajassa mahdollinen alijäämä on hoidettava kuntoon. Siitä päättää valtakunnan hallituksen esityksestä eduskunta, joka säätää lait. Alijäämien hoitamisen aikataulusta keskustellaan paljon.
Alijäämät eivät ole ainoa asia, joka aiheuttaa keskustelua. Toinen aihe on ns. omalääkäri/-hoitaja malli.
Voisi helposti ajatella, että eikös nyt olisi melko yksinkertaista järjestää jokaiselle hyvinvointialueen asukkaalle omahoitaja ja -lääkäri, jotka vastaisivat tietyn väestön hoitamisesta. Näyttää siltä, että kaikki ovat sen puolesta, kovin moni ei varsinaisesti vastusta, mutta sitä ei vain toteuteta.
Ei ole tietenkään itsestään selvää, että malli olisi paras mahdollinen. Mallia kehutaan usein sillä, että lääkäri/hoitaja tuntisi potilaansa sairaushistorian, joten suhtautuminen uusiin vaivoihin saattaisi olla helpompaa. Mutta toisaalta, jos potilaalla olisi vuosikaudet aina sama ammattihenkilö, onhan mahdollista, että hän ei ole juuri tämän potilaan oireiden paras asiantuntija, ja ”second opinion” voisi tuottaa parempaa hoitotulosta. Toisaalta aivan puhdasta lääkärimallia on mahdoton tehdä, koska lääkärit tunnetusti mielellään vaihtavat usein työpaikkaa.
Kokeiluja omalääkäri-/-hoitajamallista on tehty, ja se on todettu toimivaksi. Mitään päätöstä ei ole kuitenkaan siitä, että se olisi valtakunnallinen hoitomalli. Huomio on kiinnittynyt myös siihen, että asiasta puhuvat enemmän tahot, jotka eivät ole konkreettisesti asian kanssa tekemisissä, eli ne lääkärit ja hoitajat, jotka mallin toteuttaisivat. Heidän arvionsa mallin hyödyistä ja haitoista olisi tarpeellista kuulla.
Usein puhutaan vain omalääkärimallista. Malli voi tietenkin olla, kuten se on ainakin yhdessä kunnassa, omahoitaja-vetoinen malli, jossa lääkäri on taustalla tukemassa tarvittaessa.
Pääasia lienee, että potilas saisi mahdollisimman nopeasti ensimmäisen arvioin oireistaan ja mahdollisesta hoidosta. Ilmapiiri näyttää siltä, että jonkinlaista lääkäri/-hoitajamallia kaivataan, mutta kukaan ei oikein tiedä, miten se toteutettaisiin. Muun muassa henkilöstön työoikeudellinen status on epäselvä; olisivatko lääkärit ammatinharjoittajia vai työntekijöitä. Ehkä aluevaalien jälkeen olemme viisaampia.
Taisto Hujala
varatuomari, yrittäjä
kunta- ja aluevaaliehdokas (SDP)
Tuusula
taisto.hujala@icloud.com
