Jaakko Teppo rakensi kansallista yhtenäisyyttä

On lämmittävää lukea valtaisaa ylistystä, jota Jaakko Tepolle ansaitusti osoitetaan. Saatan kuulostaa ikävältä, mutta missä kaikki poliitikot ja media olivat, kun 80-luvun alussa yritimme tuoda esiin Jaakon musiikkia ja koota tuotantoihin rahoitus, kaupallisuus ja saatavuus. Missä kaikki olivat, kun Jaska olisi laman kourissa tarvinnut ravintoloille kerryttämilleen alv, palkka- yms. veroeuroille vastinetta laman iskettyä. Kiitoksena tuli harkittu mittava arviovero. Jaska yhdisti duunarit, herrat, turkulaiset ja savolaiset. Sellaista ei enää voi tulla, sillä Suomesta tuli 90-luvulla ulkomaisen musiikkiteollisuuden ajopuu.

Virkakoneistojen ja median liika veljeys ulkomaisiin toimijoihin estää kansallisen edun toteutumisen. Luovuuden lähteet ovat rikkauttamme, jota jopa rahoitetaan julkisilla varoilla ulkomaiden hyväksi. Levyteollisuus palvelee vain nuoria, kuten ennenkin, mutta musiikkialan ekotalouden ylläpiti moninkertaisesti suuremmat jokamiesluokan markkinat, kuten Jaakko Teppo.

Jos 10% niistä verotuloista, mitä taitelijat keikkaillessaan generoivat, kierrätettäisiin uuden musiikin kehitysresurssiksi, luovan talouden vaje puolittuisi. Kirjoitan monen mielestä rasittavuuteen asti, kuinka Isänmaa on hylännyt pakallisradiot ja levyteollisuuden. Viihde annettiin kilpailusta vapaana ulkomaisille toimijoille. Nokia oli poikkeus ja valtion rahoitusten lellikki.

Nokian BKT-osuus oli Etlan vuoden 2004 laskelmissa 3,5%. Missään muussa länsimaassa yhden yhtiön osuus ei ole ollut yhtä suuri! Nokian romahdus käänsi valtiotalouden, mutta juurisyy on laiminlyöty luova talous. Nokia patenteilla syntyy yhä miljardiliikevaihtoa, samoin peleistä ja elokuvista. Vain pieni osa tuottavuudesta jää Suomeen. Vaikuttamistaloudeltaan miljardeja synnyttävillä musiikin teollisilla oikeuksilla ei edelleenkään ole rahoituksen arvoa. Ministereiltä ja heidän virkamiehiltään pitää kysyä miksi?

Aineeton varallisuus ei kasvata yritysten omaa pääomaa. Ajasta jäänyt elinkeinopolitiikkamme vähentää kansallisvarallisuuttamme ja yritysten kykyä investoida. Esim. Itä-Suomen työllisyyden, talouskasvun, tuottavuuden haasteet voidaan isolta osalta ratkaista palauttamalla maaseudulle huvipaikat ja lisäämällä sinne kotimaista käyttötavara- ja palvelumyyntiä.

Poptori Oy

Erkki Puumalainen

toimitusjohtaja

Suomen Luova Talous ry

puheenjohtaja

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.