Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kuormittavat arkea. Yhteydenottoja tulee useista maista, ja niiden rinnalla liikkuu myös paljon viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palvelujen nimissä tehtyjä tietojenkalasteluyrityksiä.
Huijauspuhelut voivat olla hyvin erilaisia, mutta niissä toistuvat tietyt piirteet. Soittaja puhuu vakavaan sävyyn, painostavasti ja vakuuttavasti. Joissain tapauksissa puhelu katkeaa nopeasti, jolloin vastaanottajaa houkutellaan soittamaan numeroon takaisin. Usein taas puhelun aikana pyydetään vahvistamaan henkilötietoja, pankkitietoja tai kirjautumaan palveluun linkin kautta. Myös automatisoituja puheluita esiintyy, jolloin nauhoitettu viesti pyrkii ohjaamaan kuulijan jatkotoimiin.
Epäilyttäviä yhteydenottoja keräävän Kilpi-sovelluksen tietokannan perusteella yksi yleisimmistä huijauksista tällä hetkellä liittyy viranomaispalveluihin. Kilpi-sovellukseen on ilmoitettu paljon huijausviestejä, joissa hyödynnetään Suomi.fi-palvelun nimeä. Viesteissä vedotaan esimerkiksi lakimuutoksiin tai pakollisiin tunnistautumistoimenpiteisiin. Tällaisilla viesteillä pyritään ohjaamaan käyttäjä tietojenkalastelusivustoille.
Yksi nyt leviävä Suomi.fi -huijausviesti kuuluu esimerkiksi: ”Digitaalisten palveluiden laki velvoittaa meidät päivittämään käyttäjätietoja. Jotta voit jatkaa Suomi tunnistus -palvelun käyttöä, sinun tulee päivittää tietosi viimeistään (päivämäärä).”
Toisessa versiossa vastaanottajaa kehotetaan suorittamaan henkilöllisyyden vahvistus: ”Olemme huomanneet, että et ole vielä suorittanut äskettäin pyytämäämme online-henkilöllisyyden vahvistusmenettelyä. Tämä vaihe on välttämätön, jotta voit jatkaa verkkopankkipalvelujen käyttöä.”
Lisäksi pankkien nimissä tehtyjä huijauksia esiintyy edelleen suurissa määrin. Huijausviestejä on lähetetty viime aikoina paljon muun muassa POP Pankin ja Nordean nimissä. Viesteissä vastaanottajaa pyydetään kirjautumaan pankin palveluun linkin kautta, joka johtaa tietojenkalastelusivustolle.
Myynti- ja soittohuijauksia
Yleisiä ovat myös erilaiset myyntihuijaukset, joissa vastaanottajalle esitetään jokin houkutteleva tarjous, palkinto tai etu, mutta todellisuudessa tarkoitus on saada henkilö maksamaan jotakin tai luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan huijarin käyttöön. Esimerkiksi Lidlin nimissä on lähetetty viime aikoina paljon huijausviestejä, joissa vastaanottajaa houkutellaan osallistumaan lahjakortin arvontaan: ”Arvoisa asiakas, olet yksi niistä onnekkaista, jotka on valittu osallistumaan Lidl Suomen eksklusiiviseen lahjakorttikyselyyn. Olet yksi valituista, jotka saavat mahdollisuuden voittaa 1000€ lahjakortin.”
Kilpi-sovelluksen tietokantaan on ilmoitettu myös runsaasti ulkomailta tulevia huijauspuheluita. Viime aikoina puheluita on raportoitu muun muassa Liettuasta (+370), Espanjasta (+34), Saksasta (+49), Ruotsista (+46), Puolasta (+48), Filippiineiltä (+63), Uudesta-Seelannista (+64), Norjasta (+47), Tanskasta (+45), Iso-Britanniasta (+44), Sveitsistä (+41), Romaniasta (+40), Italiasta (+39) ja Sloveniasta (+386).
”Huijarit seuraavat ajankohtaisia palveluita ja hyödyntävät niiden nimiä huijauksissaan. Lisäksi huijauksissa pyritään usein luomaan kiireen tunne, jotta niiden kohde toimisi mahdollisimman nopeasti ja miettimättä”, sanoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.
Epäilyttävän puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen voi tarkistaa maksutta Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa https://www.telemarkkinointikielto.fi.
Kilpi-sovelluksen (https://telemarkkinointikielto.fi/palvelut/kilpi) on ladannut jo yli 150 000 suomalaista. Sovellus kerää käyttäjien ilmoittamia epäilyttäviä yhteydenottoja yhteen tietokantaan, minkä avulla voidaan tunnistaa nopeasti, millaiset huijaukset ovat juuri nyt aktiivisia.
