1970–1980-luvuilla rakennetuissa lähiöissä putkiremontit alkavat olla ajankohtaisia lähes väistämättä. Tilanne on kuitenkin monelle taloyhtiölle hankala: asuntojen hinnat ovat laskeneet ja rahoituksen saaminen on kiristynyt. Kevään yhtiökokouskauden lähestyessä hallituksilla onkin tärkeä hetki pohtia, miten hankkeita voidaan valmistella ja viedä eteenpäin hallitusti.
Alan toimijat näkevät nykyisessä suhdanteessa myös mahdollisuuksia. Rakennusalan kilpailu on kovaa, mikä pitää urakkahinnat kohtuullisina. Samalla osaavista tekijöistä ei ole pulaa. Taloyhtiöt, jotka ryhtyvät toimiin ajoissa, voivat hyötyä tilanteesta sekä taloudellisesti että projektin sujuvuuden kannalta. Korjausvelka on monin paikoin kasvanut, joten lykkääminen ei yleensä helpota tilannetta – päinvastoin riskit voivat kasvaa, jos rahoitus vaikeutuu entisestään asuntojen arvon laskiessa.
Keskeistä on, että päätöksiä ei tehdä hätiköiden, vaan todellinen korjaustarve selvitetään ensin huolellisesti kuntotutkimuksella. Vasta tämän jälkeen yhtiökokous voi linjata, millä tavalla remonttiin lähdetään. Yhtä tärkeää on rahoituksen selvittäminen riittävän varhaisessa vaiheessa. On varsin yleistä, että hanketta suunnitellaan pitkään ja siihen käytetään merkittäviä summia, mutta lopulta rahoitus ei järjestykään suunnitellussa laajuudessa. Siksi rahoitusmahdollisuudet kannattaa kartoittaa jo ennen laajaa suunnittelutyötä. Kun kokonaisuutta tarkastellaan realistisesti, myös urakan sisältö voidaan mitoittaa sellaiseksi, että se on sekä rahoittajien että osakkaiden näkökulmasta toteuttamiskelpoinen.
Urakkamuodolla on suuri vaikutus kustannuksiin ja riskeihin. 1970–1980-lukujen kiinteistöissä toistuvat samanlaiset pohjaratkaisut, mikä tekee kokonaisvastuurakentamisesta (KVR) toimivan vaihtoehdon. Siinä urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta ja antaa remontille kiinteän hinnan. ”Kun kohde on iso ja siinä on paljon toistoa, kustannukset ovat KVR-mallissa usein helpommin ennakoitavissa”, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Janne Laksola.
Remonttipartion toimitusjohtaja Jaakko Hartikaisen mukaan KVR-malli on mahdollistanut hankkeiden toteuttamisen myös haastavissa tilanteissa: ”Olemme useissa hankkeissa löytäneet KVR-mallin ja urakan sisällön rajaamisen avulla toteuttamiskelpoisen ratkaisun, vaikka lähtötilanne olisi ollut haastava.”
Urakoitsijan valinnassa korostuvat luotettavuus ja kyky viedä hanke maaliin asti. Referenssien, taloudellisen tilanteen ja resurssien tarkistaminen on tärkeää, sillä urakoitsijan toiminnan on oltava kestävällä pohjalla koko projektin ajan. Lisäksi on syytä varmistaa, että urakoitsijalla on osaamista johtaa laajoja kokonaisuuksia.
Teknisten kysymysten ohella viestinnällä on suuri merkitys remontin onnistumisessa. Asukkaille on tärkeää tarjota ajantasaista tietoa ja mahdollisuus tulla kuulluksi koko hankkeen ajan. Hyvin hoidettu viestintä vähentää epävarmuutta ja helpottaa arkea remontin keskellä. Taloyhtiön ei myöskään tarvitse selvitä yksin, vaan asiantuntijoiden tuki auttaa hallitsemaan kokonaisuutta.
Onnistunut putkiremontti voi parhaimmillaan tuoda mukanaan muutakin kuin teknisesti uudistetun kiinteistön. Kun hanke valmistuu aikataulussa ja kustannukset pysyvät hallinnassa, vaikutukset voivat näkyä myös taloyhtiön ilmapiirissä. Yhteinen projekti lisää usein yhteisöllisyyttä ja vahvistaa naapurisuhteita – joskus jopa niin, että koko taloyhtiön henki muuttuu pysyvästi parempaan suuntaan.
