Vanhojen asuntojen kauppamäärät olivat tammikuussa vahvassa kasvussa. Pääkaupunkiseudulla kasvua oli 40,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna ja kehyskunnissa kasvua oli noin 20 prosenttia. Pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien näin merkittävästi yhden kuukauden aikana nousseet kauppamäärät voivat olla merkki siitä, että asuntokaupan elpyminen on vihdoin ja viimein lähtenyt kunnolla liikkeelle.
Asuntokaupan taantuman aikana kauppamäärät ja asuntojen hinnat laskivat prosentuaalisesti eniten pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Suomen suurimmista kaupungeista asuntokauppa on kärsinyt viime vuodet eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Uudisasuntotuotannon pysähtyminen ja uudisasuntokaupan romahdus olivat merkittävimpiä syitä asuntomarkkinoiden voimakkaaseen laskuun.
– Asuntomarkkinoillamme kehitys on tyypillisesti aina tapahtunut niin, että alussa korjausliike on suurinta voimakkaimmin kärsineellä alueella. Tammikuun kauppamäärätilastojen mukaan näin näyttäisi nytkin käyvän. Ja vaikkei yhden erinomaisen kuukauden perusteella voikaan vielä tehdä kovin luotettavia johtopäätöksiä, olen nyt optimistisempi kuin pitkään aikaan, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen toiveikkaasti.
– Kauppamäärissä tapahtui tammikuussa niin huomattavan suuri muutos pääkaupunkiseudun kaupungeissa, että se voi olla merkki pysyvästä positiivisesta käänteestä asuntomarkkinoillamme. On mahdollista, että kauppa vilkastuu merkittävästi viime vuodesta jo tällä ensimmäisellä kvartaalilla.
Korkojen lasku siivittää asuntokauppaa
Merkittävin asuntokaupan jouduttaja on ollut korkojen lasku, ja lyhyiden euribor-korkojen odotetaan asettuvan kevään aikana reiluun kahteen prosenttiin. Asuntokaupan piristyttyä kaupaksi käyvät tällä hetkellä erityisesti hyväkuntoiset, uudemmat ja alueiden parhailla paikoilla sijaitsevat asunnot.
”Asuntomarkkinoilla haetaan nyt hyvää laatua kohtuuhinnalla. Tällainen ilmiö on tyypillinen tilanteessa, jossa markkinatilanne ei ole vielä täysin normaali. Nyt voikin olla erinomainen tilanne hyödyntää ostopaikkoja – ja löytää asuntohelmiä hyvällä hinnalla”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
”Asuntokaupan toipuminen jatkuu ja odotamme asuntohintojen nousevan tänä vuonna koko maan tasolla 1,5 prosenttia. Vuonna 2026 hintojen odotetaan nousevan 2,5 prosenttia, kun kolmatta vuotta jatkuva vähäinen rakentaminen alkaa näkyä asuntotarjonnan supistumisena”, Kostiainen sanoo.
Opiskelijat siirtyvät yksiöistä yhteisasumiseen
Vuokra-asuntojen ylitarjonta on edelleen runsasta, vaikka rakentaminen on ollut vähäistä ja väestönkasvu suurimmissa kaupungeissa erittäin voimakkaasta. Vähäistä asuntokysyntää selittää osittain alle 29-vuotiaiden asuntokuntien määrän väheneminen kasvukeskuksissa.
”Nuorten yksinasuminen yleistyi, kun opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2016. Tämän vuoden elokuusta lähtien opiskelijat siirtyvät opiskelijoiden asumistuen piiriin, mikä on selvästi yleistä asumistukea pienempi. Jo viime vuonna nuorten asuntokuntien määrä supistui eli käytännössä kimppa-asuminen lisääntyi tai nuoret asuivat kotona aiempaa pidempään, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan voimakkaana myös tänä vuonna. Isoille asunnoille tulee olemaan enemmän kysyntää kuin pienille”, Kostiainen huomauttaa.
