Helsingin väestön koulutustaso on noussut lähes kaikkialla Helsingissä vuosina 2008-2021. Kasvun suuruudessa on kuitenkin alueellisia eroja esimerkiksi peruspiireittäin tarkasteltuna.
Kotimaankielisen 25-44-vuotiaan väestön keskuudessa alemman korkea-asteen tai ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut eniten Pasilan peruspiirissä.
Vuosina 2008-2021 ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden väestöosuus kasvoi Pasilassa 16 prosenttia ja alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 7 prosenttia. Vastaavasti pelkän toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on laskenut Pasilassa 14 prosenttia, eniten Helsingin peruspiireistä.
Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian uudesta julkaisusta, jossa tarkastellaan Helsingin alueiden kehitystä ja suuntaa väestön koulutusrakenteen näkökulmasta.
– Suhteellisesti suurin kasvu korkeimmin koulutettujen osuuksissa on painottunut erityisesti Pasilan ja Vallilan peruspiirien alueille. Pasilan vahvaa kasvua selittää voimakas aluerakentaminen. Myös Vallilassa tarkastelujaksolle ajoittuu Konepajan alueen sekä myös osin Hermannin alueen rakentaminen. Toki lisäksi alueet ovat Kallion ja Alppiharjun tavoin olleet jo pidempään jatkuneen keskiluokkaistumiskehityksen vauhdissa, kerrotaan julkaisussa.
Pasilan 25-44-vuotiaista kotimaankielisistä asukkaista 29 prosentilla korkein suoritettu tutkinto oli vuonna 2021 ylempi korkea-aste tai tutkija-aste. Alempi korkea-asteen tutkinto oli korkein tutkinto 31 prosentilla ikäryhmän asukkaista.
Koko Helsingissä ylemmän korkea-asteen suorittaiden osuus on noussut 8 prosenttia ja alemman korkea-asteen suorittaneiden osuus 2 prosenttia.
Väestön koulutustaso on noussut myös 45-64-vuotiaiden helsinkiläisten keskuudessa. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus tässä ikäryhmässä nousi esimerkiksi Pasilan peruspiirissä 10 prosenttia vuosina 2008-2021.
