Etelä-Haagan rauhallisessa Kauppalanpuistossa luikertelee Haaganpuro, aiemmalta nimeltään Mätäpuro. Puiston eteläosassa kulkeva hiekkatie ylittää puron vanhaa kivisiltaa pitkin. Tämä pittoreski silta viestii omalta osaltaan entisaikojen tiestön historiaa. Silta ja sen kautta kulkeva tie ovat nimittäin pieni osa vanhaa maantietä, jota pitkin matkattiin vuosisatojen ajan Helsingin ja Turun väliä – aikana jolloin kulkukelpoisia isompia teitä oli vähän.
Jo keskiajalla muotoutunut Suuri Rantatie (Kuninkaantie) yhdisti Ruotsin valtakunnan itäosan tärkeät kaupungit, Turun ja Viipurin. Tämä ikiaikainen tie on siis vanhempi kuin Helsingin kaupunki. Kun Helsinki oli perustettu ja 1640 siirretty Vironniemelle, tarvittiin maantieyhteys lännen suuntaan, Suurelle Rantatielle. Uuden Turun maantien linjaus kulki pikkukaupunki Helsingistä (nykynimiä käyttäen) Töölön, Ruskeasuon, Pikku Huopalahden, Etelä-Haagan ja Pitäjänmäen kautta Espooseen. Espoon Bembölen kohdalla Helsingistä tuleva tie tavoitti Suuren Rantatien.
Helsingin seudulla Turuntiestä tuli tärkeä väylä ja keskeisiltä paikoilta oli järjestettävä yhteys maantielle. Esimerkiksi Munkkiniemen kartanon ajotie lähti kartanolta pohjoiseen, nykyisen Niemenmäen sivuitse kohtaan, jossa ajotie saavutti maantien (nyk. Kangaspellontien ja Vanhan viertotien risteys). Maantiejärjestelmään liittyivät oleellisesti kyyti- ja majoituspalvelut, joita tosin vain varakkaammat pystyivät kunnolla hyödyntämään. Helsingistä länteen matkustettaessa tuli ensimmäinen krouvi vastaan nyk. Pitäjänmäen vaiheilla. Kestikievariin päästiin Espoossa, jonka vanhin kestikievari sijaitsi Bembölessä.
Maantiellä liikkuivat matkalaiset, tavaraa ja postia kuljetettiin, sotilasosastot marssivat. Hevoset vetivät vaunuja ja rattaita, talvella rekiä. Tavallisin näky oli kuitenkin jalkaisin kulkeva mies tai nainen kantamuksineen. Maantie on tietysti ollut monenlaisten kohtaamisten ja historiallisten tapahtumien näyttämönä. Uudemmalta ajalta mainittakoon vaikkapa sisällissodan kevät 1918. Silloin Hangossa maihin nousseet saksalaisjoukot etenivät Helsinkiin vanhaa maantietä pitkin. Kovia taisteluja käytiin 11.-12.4. maantien tuntumassa Haagan ja Pikku Huopalahden alueella.
Vanha Turuntie säilyi merkittävänä väylänä myös moottoriliikenteen yleistyessä 1900-luvun alkupuoliskolla. Turkuun johtavaa tietä uudistettiin koko pituudeltaan vuodesta 1932 alkaen, mutta se säilyi valtaosin sorapintaisena. Helsingissä, Haagan kauppalassa ja Helsingin maalaiskunnassa suoritettiin huomattavia tien oikaisuja. Kaupunkiseutujen kasvu ja kiihtyvä autoistuminen pakottivat kuitenkin kehittämään uusia ratkaisuja. Helsingistä Turkuun alettiin suunnitella ja rakentaa uudenlaista pikatietä. Sen ensimmäinen osuus, Suomen ensimmäinen moottoritie (Tarvontie) Munkkiniemestä Gumböleen valmistui 1960-luvun alussa. Tie otettiin käyttöön puolivalmiina, sillä Vanha Turuntie oli siinä vaiheessa jo pahoin ruuhkautunut Helsingin päässä.
Ei tiedetä tarkoin, milloin Kauppalanpuistoa nyt koristava kivisilta on rakennettu. Rakennustyylin perusteella on arveltu ajankohdaksi 1800-luvun loppupuolta. Sillan yli kulkeva tieosuus ei ollut enää maantietä sen jälkeen, kun maantietä oikaistiin Haagan eteläpuolella (Vihdintie). Moottori-liikenne jatkui kuitenkin 1950-luvun jälkipuoliskolle, sillä autot ja bussit pääsivät edelleen Kauppalantieltä Mannerheimintielle juuri tuon puisto-osuuden ja sillan kautta.
Etelä-Haagan katunimistössä muistuttavat Vanha Turun mantie ja Vanha viertotie yhä entisen valtaväylän linjauksesta.
Veli-Pekka Salminen
