Koronarajoitukset vähensivät liikenteen määrää pääkaupunkiseudulla ja paransivat siten ilmanlaatua vuonna 2021, mutta eivät niin paljon kuin vuonna 2020.
Koronapandemia johti maaliskuussa 2020 poikkeustilaan, jolloin liikennemäärät vähenivät merkittävästi pääkaupunkiseudulla etenkin vilkasliikenteisillä alueilla.
Myös vuonna 2021 liikennemäärät olivat tavanomaista matalampia.
Liikennemäärien väheneminen laskee etenkin pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuuksia kaupunki-ilmassa.
– Vuoden 2021 aikana liikennemäärät palasivat jo lähemmäs koronaa edeltävää tasoa. Typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat viime vuonna edelleen matalat, vaikkakin hieman korkeammat kuin vuonna 2020, kertoo tiedotteessa ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).
Hengitettävien hiukkasten eli katupölyn pitoisuuksiin liikennemäärän väheneminen ei vaikuta yhtä paljon.
Sääoloilla on suuri vaikutus pölyämiseen, ja pienemmilläkin liikennemäärillä katupöly pääsee nousemaan ilmaan. Vuonna 2021 pölyisiä päivä oli enemmän kuin edellisvuonna.
HSY huomauttaa tiedotteessaan, että vaikka ilmansaasteiden pitoisuudet ovat koronapandemian aikana olleet tavanomaista matalampia, ne eivät alita WHO:n uusia tiukempia ilmanlaadun ohjearvoja.
