Maatalouskaupan edelläkävijä Hankkija täyttää tänä vuonna 120 vuotta.
Keskusosuusliike Hankkija perustettiin vuonna 1905 maanviljelijöiden omistamien osuuskuntien hankintayhtiöksi.
– Helsingin Kruununhaan konttorissa Hankkijan ensimmäinen toimitusjohtaja, agronomi Benjamin Alfthan ja kassanhoitaja Emmi Jaeckel aloittivat työnsä tukenaan 4 700 markan osuuspääoma ja 40 000 markan pankkiluotto, tiedottaa Hankkija Oy.
Sitten toiminta lähti nopeasti käyntiin.
Ensimmäinen varasto rakennettiin Helsingin Malmille 1907 ja myynti hoidettiin osuuskauppojen kautta.
– Ensimmäisiä tehtäviä oli laittaa Suomen viljasiemenkauppa kuntoon laadukkaan ja tasalaatuisen kylvösiemenen saamiseksi. Alalle tarvittiin ammattimaisia ja luotettavia toimintamalleja ja siihen tehtävään Hankkija perusti yhdessä Laborin kanssa vuonna 1910 Siementarkastamon. Siementarkastus siirtyi lainsäädännön kehityttyä valtiovallan tehtäväksi ja vuonna 1919 tehtävää alkoi hoitaa Valtion siementarkastuslaitos. Nykyään tehtävää hoitaa Ruokavirasto, kerrotaan tiedotteessa.
Hankkijan rehuteollisuus sai alkunsa vuonna 1926, kun ensimmäinen rehusekoittamo rakennettiin Malmille.
Myös maatalouskonekauppa on aina ollut Hankkijalle tärkeää.
Hankkija toi maahan Suomen ensimmäisen traktorin, amerikkalaisen Allworkin vuonna 1917.
Maatalouskoneita Hankkija alkoi valmistaa omalla Maanviljelyskonetehtaalla Malmilla vuonna 1920.
– Aluksi valmistettiin maanmuokkauskoneita, mutta tunnetuin tuote oli ESA-puimakoneet, joita valmistettiin yli 20 vuoden ajan. MKT-tehtaasta kehittyi merkittävä niin maatalouskoneiden kuin meijeri- ja elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteistojen valmistaja.
Kaiken kukkuraksi Hankkija on toiminut myös muun muassa sähköurakoitsijana ja halkokauppiaana.
– Halkokauppaa varten Hankkija muodosti vuonna 1917 laivaston, jossa oli parhaimmillaan parikymmentä alusta. 1920-luvulla maamme kärsi energiapulasta ja halkoja tarvittiin.
– Koska meijerit tarvitsivat sähköä, Hankkija teki sähköurakointia saadakseen maaseudun kylät sähköistettyä. Se rakensi yli 200 vesivoimalaitosta ja veti lukemattomia sähkölinjoja eri puolille Suomen maaseutua. Kun sähkö oli käytettävissä, Hankkija rakensi 530 vehnämyllyä ja 300 sahaa.
Nykyään Hankkijalla on 1100 työntekijää, 50 myymälää, kahdeksan konekeskusta, verkkokauppa, kolme rehutehdasta ja omaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, siemenkeskus ja 828 miljoonan euron liikevaihto.
