Helsinkiläiset pitävät liikuntaa tärkeänä, mutta kaikki eivät silti harrasta liikuntaa, saati liiku riittävästi.
Apea mieliala ja väsymys sekä elämäntilanne ja taloudelliset esteet koetaan kaupungin kyselytutkimuksen mukaan keskeisimmiksi liikkumattomuuden syiksi.
– Jotta liikkumattomuuteen voitaisiin vaikuttaa, tulee ymmärtää sen syitä. Helsingin kaupungin vuoden 2025 lopulla toteuttaman liikuntakyselyn2 mukaan aikuisten yleisin koettu liikkumisen este on apea mieliala tai väsymys. Monelta myös puuttuu kaveri, jonka kanssa lähteä liikkumaan, tiedotti Helsingin kaupunki huhtikuussa 2026.
Kyselytutkimus kartoitti täysi-ikäisten helsinkiläisten liikkumista ja liikunnan harrastamista, ja siihen vastasi 1851 kuntalaista.
Suurin osa helsinkiläisistä aikuisista harrastaa liikuntaa säännöllisesti, mutta keskimäärin vain noin puolet saavuttaa liikkumisen suositukset1.
Samalla kolme neljästä aikuisesta haluaisi liikkua nykyistä enemmän.
Liikkuminen on vähentynyt erityisesti arjen rutiineissa ja työssä. Edes vapaa-ajan liikuntaharrastamisen lisääntyminen ei ole riittänyt paikkaamaan liikkumisen kokonaismäärän laskua.
Liikkumisen esteet kohdentuvat erilaisille helsinkiläisille eri tavoilla.
Naisilla esteitä on keskimäärin enemmän kuin miehillä, ja nuorilla enemmän kuin vanhemmilla.
– Taloudelliset resurssit ja käytettävissä oleva aika vaikuttavat merkittävästi liikkumiseen. Hyvin toimeentulevilla esteitä on vähemmän, kun taas taloudellisista vaikeuksista kärsivillä niitä on enemmän. Ajanpuute korostuu erityisesti lapsiperheissä. Sen sijaan eläkeläisillä aikaa on enemmän, mutta terveydentila on useammin liikkumista rajoittava tekijä, valotti kaupunki kyselynsä tuloksia.
Myös asuinalueen ominaisuudet vaikuttavat alttiuteen liikkua.
Ne, jotka arvioivat omaa asuinaluettaan yleisesti myönteisemmin, kokevat myös vähemmän liikkumisen esteitä.
