Espoon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 10. helmikuuta edistää uusien luonnonsuojelualueiden perustamista Espooseen.
Esityksen mukaan Mätäjärvi, Pitkoskorpi ja Teirinsuo-Vitmossen sekä Hynkänlampi halutaan liittää mukaan Espoon suojelualueiden verkostoon. Mikäli esitys toteutuu, Espooseen syntyy uusia luonnonsuojelualueita yhteensä yli 120 hehtaarin edestä.
Suojellun pinta-alan lisääminen on osa Espoon pitkäjänteistä työtä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja luontokadon torjumiseksi.
Ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki iloitsee kaupunginhallituksen päätöksestä suojella uusia alueita.
– Kaikki uudet luonnonsuojelualueet on tunnistettu luontoarvojen kannalta arvokkaiksi alueiksi Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmassa, Tia Lähteenmäki kertoo.
Espoon uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen etenee seuraavaksi Uudenmaan ELY-keskuksen päätettäväksi.
Gumbölessä sijaitseva Teirinsuo–Vitmossen on yksi Espoon edustavimmista suoalueista.
Kaupungin mukaan alueen pinta-alasta jopa 60 prosenttia koostuu uhanalaisiksi luokitelluista luontotyypeistä, minkä lisäksi alueelta on löydetty paljon uhanalaisia kasvilajeja. Alueelta on löydetty muun muassa uhanalaista hetesaraa ja lahokaviosammalta sekä harvinaisia juolukkapajua, rahkasaraa ja hirssisaraa.
Soukassa sijaitseva Mätäjärvi on pinta-alaltaan pieni alue, mutta sen nevoihin, luhtiin ja korpiin kätkeytyy kaupungin mukaan erityisen monipuolinen kasvilajisto.
Kalajärvellä sijaitseva Pitkoskorpi laajentaisi Tremanskärrin luonnonsuojelualuetta noin kolmella hehtaarilla. Mustikkavaltaisen vanhan metsän ja suon lajistoon kuuluvat muun muassa tupasvilla, jokapaikansara ja vehka.
Neljäs suojeltavaksi esitettävä alue on lähes 80 hehtaarin kokoinen, Hynkänlammen koillispuolinen metsäkokonaisuus.
Se on todettu ekologisten yhteyksien kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, ja se yhdistää olemassa olevia, pienempiä luonnonsuojelualueita toisiinsa. Alueelta löytyy myös useita uhanalaisia luontotyyppejä, kuten kosteita korpia, rämeitä ja kangasmetsiä.
