Bembölen historialliset myllynrauniot kunnostettiin

Myllyraunion osin sortunut pohjoisseinä korjattuna. Uudet muuratut kivet erottuvat vielä muita kiviä vaaleampina. Etualalla seinästä sortuneita kiviä, joita ei suojelualueella saanut siirtää, eikä siten hyödyntää raunioiden korjauksessa. Kuva: Mikael Ahlfors

Vuosikymmeniä unohduksissa olleet Bembölen vesimyllyn rauniot on kunnostettu.

Espoon Bembölessä Glomsinjoen koskessa toimi 1700-luvulla kaksi vesimyllyä, sekä ylä- että alamylly.

Toiminta päättyi vuonna 1929, jolloin myllyn puiset osat paloivat tulipalossa. Alkuperäisessä koskiympäristössä puu- ja kivirakenteisista myllyistä säilyivät alamyllyn harmaakiviset myllyrakennuksen rauniot sekä pato- ja myllyrakenteita, alavirrassa olevia jokiuoman tukirakenteita ja ylämyllyn takana oleva myllylampi.

Nyt valmistuneessa urakassa kunnostettiin joessa sijaitseva alamylly ja purettiin vanha latusilta. Samalla joenuomaa ennallistettiin lähemmäksi luonnontilaa luonto- ja suojeluarvojen mukaisesti. Virtavesikunnostusta tehtiin noin 60 metrin matkalta.

Espoon kaupungin mukaan Bembölen, Karvasbackan, Glomsin ja Lövkullan viljaa jauhettiin Glomsinjoen koskipaikalla jo arviolta 1500-luvun lopulla.

Vuoden 1750 pitäjänkartassa näkyy kaksi vesimyllyä, joita käytettiin kevät- ja syystulvien aikaan. Vanhat myllyt olivat tuolloin jo rapistuneet.

Niiden tilalle rakennettiin uusi jalkamylly, joka myöhemmin korvattiin ratasmyllyllä. Myllyrakennuksen lisäksi vesimyllyyn kuului pato sekä padon taakse muodostuva myllylampi.

Kunnostushankkeen tavoitteena oli estää muinaismuistolailla suojeltujen myllynraunioiden tuhoutuminen muun muassa lisäämällä kiilakiviä pudonneiden tilalle tukemaan muurirakenteita sekä muuraamalla vanhaa tekniikkaa noudattaen sortuneet ja sortumavaarassa olevat muurin osat.

Muurin päälle tehtiin laastilla ja metalliverkolla suojaava kerros, joka peitettiin kasvualustalla ja niittymatolla.

– Kerroksen tarkoituksena on estää veden pääsy muurin rakenteisiin ja estää siten muurin rapautuminen jatkossa. Pahiten sortuneet kohdat muurattiin siten, etteivät sortumat pääse pahenemaan. Kunnostuksen tarkoituksena ei ollut raunioiden ennallistaminen, vaan säilyttäminen, kerrotaan kaupungin tiedotteessa.

Kunnostusurakan suunnittelusta ja rahoituksesta vastasi Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus. Espoon kaupunginmuseo vastasi suunnittelun antikvaarisesta ohjauksesta. Työn toteutti IKJ Rakennus Oy.

Muurin päälle istutettua niittymattoa. Ajansaatossa kasvilajisto muokkautuu ja parhaiten menestyvät valtaavat alaa.
Kuva: Salla Hänninen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.