Helsingin kaupunginhallituksen ympäristöministeriölle kesällä antama lausunto valtion asuntorahaston lakkauttamista koskien toisi jälleen kerran vakiintuneita ja sittemmin tutkimustiedon kumoamia asuntopoliittisia näkemyksiä.
Helsingin kaupungin vuokra-asunnot ei ole tehokas keino vähentää asumisen kalleutta. Hekan asunnot ohjaavat veronmaksajien tukea myös monille sellaisille henkilöille, jotka eivät tukea tarvitse. Joka seitsemäs helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnossa. Samaan aikaan kaupungin vuokra-asunnot nostavat syrjäyttämisvaikutuksen takia kaikkien muiden asumisen hintaa.
Lisäksi tutkimusten mukaan Hekan vuokra-asunnot ovat jopa pahentaneet segregaatiota. Tämä johtuu siitä, että kaupungin vuokra-asuntoja on rakennettu liikaa tietyille, pääosin Itä-Helsingissä sijaitseville alueille. Näillä alueille monet segregaatiomittarit hälyttävät punaista. Ennen kaikkea tämä näkyy monissa kouluissa, joissa vieraskielisten osuus lähestyy jo 50 prosenttia.
Tutkimustiedon mukaan asumistuki on kaupungin vuokra-asuntoja parempi tapa auttaa tukea tarvitsevia. Valtion asumistukimenot on läpinäkyvä ja helposti laskettavissa oleva menoerä toisin kuin kaupungin vuokra-asuntojen alennetun maanvuokran takia saamatta jäävät tulot. Monet eivät edes tiedosta, että kaupungin vuokra-asuntojen takia veronmaksajat menettävät vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Asumistuki myös kohdentuu ”kohtuuhintaisia” vuokra-asuntoja paremmin tukea tarvitseville ja johtaa myös suurempaan sosiaaliseen sekoittumiseen.
Kaupungin vuokra-asunnoilla on asuntopolitiikassa oma roolinsa, mutta asuntojen tulisi kohdentua heille, joilla on maksuhäiriömerkintöjen tai muiden syiden takia vaikeuksia saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta. Lisäksi asuntoja tulisi käyttää tehokkaammin asunnottomuuden vastaisessa työssä.
Jatkuvan vanhojen mantrojen toitottamisen sijaan Helsingin kaupungin asuntopolitiikkaa tulisi harjoittaa tutkitun tiedon pohjalta. Ja tutkimusten mukaan kaupungin vuokra-asunnot ovat osa ongelmaa, eivät ratkaisua.
Otto Meri
