Mihin veroeurosi menevät?

Mihin veroeurosi menevät?

Keskimäärin maksamme kuntaveroa 3870 euroa per asukas vuodessa. Vaan kuntapa käyttää meihin keskimäärin 7180 euroa per asukas vuodessa. Miten tämä on mahdollista?

Sain pohtia tätä, kun eräs eläkeläisjärjestö pyysi tilaisuuteensa kertomaan verorahojen käytöstä Vantaalla. Aloin laskeskella per nenä -summia, jotta 1,7 miljardin euron budjetti hahmottuisi paremmin.
Siitä tulikin kiinnostavaa! Esim. sosiaali- ja terveystoimeen menee rahaa jopa 3000 euroa per asukas. Siitä pelkästään erikoissairaanhoitoon 1009 e/ asukas vuodessa, siis 250 miljoonaa euroa joka vuosi! On se iso summa, kun ajatellaan kuinka pieni osa asukkaista erikoissairaanhoitoa tarvitsee. Vaan hyvä tietysti, että hoitoa saa riippumatta lompakon paksuudesta.
Sitten kasvatus ja koulutus, yhteensä 2000 euroa per asukas vuodessa.
Kunta käyttää päivähoitoon 10600 euroa per lapsi vuodessa, ja perhe itse maksaa lapsen hoidosta 0- 2800 euroa. Päivähoito onkin tärkeä tuki työelämälle ja tulevaisuudelle.
Peruskouluun käytämme noin 8800 euroa per oppilas, lukioon 6600 e/ oppilas ja ammatilliseen koulutukseen 10500 e/ oppilas.
Vaan kulttuuri ja liikunta kun eivät ole lakisääteisiä, saavat pärjötellä pienemmillä rahoilla. 278 e/ asukas pitää riittää kaikkeen: kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, asukastilat, aikuisopisto, musiikkiopisto, kuvataidekoulun, ilmaiskonsertit, festarit jne.
Maankäyttötoimeen kuuluvat kaupungin tilat, tiet, kadut, puistot ja urheilualueet. Tähän käytetään n. 1000 e/ asukas vuodessa.
Huomio, autoilijat! Teitä ja katuja rakennetaan 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Katujen ja puistojen kunnossapitoon käytetään 68 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä siis 470 e/ asukas vuodessa. Ja kun joukkoliikennettä subventoidaan 174 e/ asukas vuodessa, saavat autoilijatkin helpotusta ruuhkiin, kun iso osa kulkee bussilla.
Vielä investoinneista. Niihin me käytämme 660 e/ asukas, noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Se on aika vähän voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. Rakennetaan kouluja ja päiväkoteja, joiden tarve on huutava. Palvelutaloja, virastotaloja, kuntatekniikkaa ja liikenneväyliä. Joskus jopa uimahalli 🙂
Isot investoinnit, kuten Kehärata tai Vantaan ratikka vaativat myös velanottoa rakennusvaiheessa. Ajan kanssa ne maksavat itsensä takaisin tuodessaan lisää asukkaita ja työpaikkoja Vantaalle.

Niin että miten kaupunki voi käyttää yli 7000 e/ asukas, jos verorahoja tulee alle 4000 e/asukas? Kas, on kunnalla muitakin tuloja kuin kuntaverot. On valtionosuuksia, yhteisöveroja, kiinteistöveroja, asiakasmaksuja jne. Hyvä niin!

Vaula Norrena on Korson Metsolassa asuva kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, joka tykkää käyttää myös taskulaskinta päätöksenteossa.

Ystävällisesti,
Vaula Norrena,

Vantaan kaupunginhallituksen 2.vpj, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

VTM, markkinointisemiootikko
p. 041-5105636

[attach 1]