Helsingin liikenne on kokenut suuria muutoksia. Mannerheimintien remontti on jo toista vuotta vaikeuttanut kaupunkiin pääsyä ja poispääsyä. Esplanadin katukokeilu on hidastanut kantakaupungin poikittaisliikennettä. Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta on esittänyt, että Kaivokadulta lopetetaan autoliikenne ja se siirretään Esplanadille. Samalla tosin Esplanadin kaistamäärä palautuu kahteen kaistaan per suunta.
Muutosten tarkoituksena on ollut lisätä keskustan elinvoimaa. Tavoite on kannatettava. Siitä huolimatta kaikkia valittuja keinoja ei voi pitää onnistuneina. Ennen kaikkea muutoksissa tuntuu unohtuneen, että katujen sulkeminen yhtäällä siirtää liikenteen toisaalle. Autoilua ei saada vähenemään pelkästään katuja sulkemalla.
Jo tällä hetkellä keskustassa liikkuminen on erityisesti ruuhka-aikaan hyvin hidasta. Jatkossa matka-ajat kasvavat entisestään, kun kaistoja poistuu käytöstä. Erityisen hankalaa on poikittaisliikenne. Helsingin keskusta sijaitsee niemenkärjessä. Ihmiset tulevat keskustaan töihin ja keskustassa asuvat lähtevät täältä töihin. Monet liikkuvat päivän mittaan eri puolilla kaupunkia. Heitä katujen sulkeminen haittaa erityisen paljon.
Yksi helppo tapa helpottaa keskustassa autoilevien liikkumista olisi panostaa maanalaisin ratkaisuihin. Monissa muissa Euroopan ja maailman suurkaupungeissa keskustassa liikutaan tunneleissa. Tunnelit vapauttavat maanpäällistä katutilaa muille toiminnoille ja nopeuttavat liikkumista. Helsingissä on jo tällä hetkellä laaja Kampista Kaisaniemeen ulottuvat keskustan huolto- ja jakelutunneli. Onneksi sen suhteen on päätetty, että tunnelin kytkeytymistä keskustan parkkihalleihin parannetaan. Tällöin keskustassa asioivat voivat siirtyä maanalle jo tunnelin päistä. Lisäksi selvityksessä on, voisiko tunnelin idänpuoleista suuaukkoa siirtää Hakaniemeen.
Keskustan maanpäällisten asuinkatujen ruuhkauttaminen ei ole järkevää ja olennaisesti vähentää viihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Keskustan huolto- ja jakelutunnelin käytön lisääminen ja tunnelin yhdistäminen paremmin keskustan parkkihalleihin on erittäin kannatettavaa. Lisäksi olisi syytä selvittää, millä toimenpiteillä tunnelin läpiajo olisi mahdollista. Esimerkiksi kohtuullisilla käyttäjämaksuilla olisi mahdollista, että eniten tarvitsevat voisivat käyttää tunnelia läpiajoon ja näin ollen vähentää maanpäällisen katuverkoston kuormitusta. Tästä hyötyisivät lopulta kaikki keskustassa liikkuvat.
Muutosten tarkoituksena on ollut lisätä keskustan elinvoimaa. Tavoite on kannatettava. Siitä huolimatta kaikkia valittuja keinoja ei voi pitää onnistuneina. Ennen kaikkea muutoksissa tuntuu unohtuneen, että katujen sulkeminen yhtäällä siirtää liikenteen toisaalle. Autoilua ei saada vähenemään pelkästään katuja sulkemalla.
Jo tällä hetkellä keskustassa liikkuminen on erityisesti ruuhka-aikaan hyvin hidasta. Jatkossa matka-ajat kasvavat entisestään, kun kaistoja poistuu käytöstä. Erityisen hankalaa on poikittaisliikenne. Helsingin keskusta sijaitsee niemenkärjessä. Ihmiset tulevat keskustaan töihin ja keskustassa asuvat lähtevät täältä töihin. Monet liikkuvat päivän mittaan eri puolilla kaupunkia. Heitä katujen sulkeminen haittaa erityisen paljon.
Yksi helppo tapa helpottaa keskustassa autoilevien liikkumista olisi panostaa maanalaisin ratkaisuihin. Monissa muissa Euroopan ja maailman suurkaupungeissa keskustassa liikutaan tunneleissa. Tunnelit vapauttavat maanpäällistä katutilaa muille toiminnoille ja nopeuttavat liikkumista. Helsingissä on jo tällä hetkellä laaja Kampista Kaisaniemeen ulottuvat keskustan huolto- ja jakelutunneli. Onneksi sen suhteen on päätetty, että tunnelin kytkeytymistä keskustan parkkihalleihin parannetaan. Tällöin keskustassa asioivat voivat siirtyä maanalle jo tunnelin päistä. Lisäksi selvityksessä on, voisiko tunnelin idänpuoleista suuaukkoa siirtää Hakaniemeen.
Keskustan maanpäällisten asuinkatujen ruuhkauttaminen ei ole järkevää ja olennaisesti vähentää viihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Keskustan huolto- ja jakelutunnelin käytön lisääminen ja tunnelin yhdistäminen paremmin keskustan parkkihalleihin on erittäin kannatettavaa. Lisäksi olisi syytä selvittää, millä toimenpiteillä tunnelin läpiajo olisi mahdollista. Esimerkiksi kohtuullisilla käyttäjämaksuilla olisi mahdollista, että eniten tarvitsevat voisivat käyttää tunnelia läpiajoon ja näin ollen vähentää maanpäällisen katuverkoston kuormitusta. Tästä hyötyisivät lopulta kaikki keskustassa liikkuvat.
Otto Meri