Tämä kevät on yllättänyt varmasti meistä kaikki. Jokainen on joutunut venymään uskomattomiin suorituksiin – omat työt, harrastukset ja arki on siirretty kotiin ja uudenlaisille verkkoalustoille. Muutamassa viikossa on tehty uskomaton digiloikka – asiat jotka vielä muutama viikko sitten tuntuivat mahdottomilta ovat nyt jo osa uutta arkea.
Vantaan päätöksenteossa elämme myös täysin uudenlaisessa tilanteessa. Miten saamme välttämättömän päätöksenteon pyörimään, käymme poliittista keskustelua ja toisaalta, miten tuemme virkahenkilöstöä räätälöimään pikaisessa aikataulussa uudenlaisia palveluita ja uudenlaista tapaa toimia? Vantaa on ollut monessa paikassa edelläkävijä – esimerkiksi henkilöstön resurssipankki toimii jo täydellä teholla eli henkilöstöä siirretään suljetuista palveluista sinne, missä tarve on. Näin pyrimme välttämään lomautuksia. Uusista palveluista ja sinne siirretyistä työntekijöistä esimerkkinä lapsiperheiden tueksi perustettu vanhemmuutta ja arkea tukeva puhelin ja yli 70 -vuotiaille ja riskiryhmäläisille tarkoitettu asiointiapu. Omassa työssä olemme varautuneet turvaamaan lakisääteiset ja akuutit lastensuojelun palvelut – työssä ollaan siellä, missä tarve on suurin.
Poikkeustilanteen päätöksenteko on toiminut Vantaalla hyvin – joka arkipäivä kokoontuu häiriötilannejohtoryhmä ja kaupungin toimintaa koordinoidaan ja toimintaa sopeutetaan koko ajan.
Luottamuselimet kokoontuvat etänä tai hybridikokouksina. Kaikki vaikuttamiselimet ovat tällä hetkellä tauolla, eli sellaiset luottamuselimet joilla ei ole päätösvaltaa. Varmaa on, että tämä epidemia ja sen jälkeinen aika ajaa meidät vielä tiukkojen päätösten eteen.
Epidemia on tuonut tulleessaan paljon enemmän aikaa kotona. Monelle meistä se tarkoittaa paljon yhteistä aikaa perheen parissa. Yhteinen aika on osaltaan ihanaa ja nyt voi tehdä kaikki kotona olevat rästihommat ja katsella ne elokuvat joiden katsomiseen ei ole koskaan ollut aikaa. Toisaalta kotikoulu ja karanteenit kiristävät tunnelmaa – seinät kaatuvat päälle, hermo kiristyy ja yksinäisyys lisääntyy. Muistetaan yksinäisiä läheisiä entistä tiiviimmällä puhelinyhteydellä, muistetaan ottaa kotona aikalisää eli hengitellä syvään hetki silloin, kun meinaa hermo mennä. Tehdään kotiin yhteisiä pelisääntöjä, viikkokalentereita ja jaetaan kotityöt. Etsitään yhteisiä kivoja asioita ja pidetään niiden tekemisestä kiinni!
Mitä suomalainen tekee kun kaikki suljetaan? Menee metsään. On pelkästään iloinen asia, että viikonloppuisin ja iltaisin metsät, luontopolut ja lenkkimaastot täyttyvät turvavälin muistavista käyttäjistä. Luonto hengittää, elää ja alentaa stressiä. Nyt onkin paras aika bongata sitä, kun luonto herää eloon, kuvata kevään kauneimmat kukat ja kasvit. Jaetaan hyvää ja täytetään myös some tästä kauneudesta joka kriisinkin keskellä meitä ympäröi!
Eve Rämö
korsolainen kaupunginvaltuutettu
