Järvenpään kolme mahdollisuutta

Eemeli Peltonen kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta kunnallishallinnon perustamisesta Suomeen. Ennen kunnallisasetuksen antamista seurakunnat olivat vastanneet kuntien tehtävistä. Kunnallisen itsehallinnon juuret ovat pitkät ja ulottuvat jo maamme itsenäisyyttä edeltävään aikaan. Tämän päivän Suomea olisi vaikea kuvitella ilman kuntia.

Jokainen Suomen 308 kunnasta on omanlaisensa paikallinen yhteisö. Tänä päivänä kuntien kehitystä määrittää yhä voimistuva eriytyminen. Pieni maaseutumainen kunta kohtaa hyvin erilaisia haasteita kuin vaikkapa kasvava keskuskaupunki. Jokaisella kunnalla on myös mahdollisuuksia, joihin tarttumalla vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Kotikaupunkini Järvenpään osalta näen etenkin kolme mahdollisuutta, joihin tarttumalla kaupungin taloutta ja vireyttä voitaisiin vahvistaa. Nämä kolme mahdollisuutta ovat sijainti, kulttuurijuuret ja työllisyydenhoito. Näiden mahdollisuuksien äärelle on syytä pysähtyä, kun Järvenpäässä päivitetään ensi syksynä kaupungin strategiaa.

Sijainnista on puhuttu paljon Järvenpään valttikorttina uusien asukkaiden houkuttelemisessa. Kaupungin pitää tulevaisuudessa pystyä paremmin hyödyntämään sijaintinsa myös uusien yritysten houkuttelemiseen. Keskeisen sijainnin hyvien liikenneyhteyksien päässä pitäisi toimia vahvana vetovoimatekijänä sijoittautua kaupunkiin.

Kulttuurijuuret puolestaan ovat Järvenpään vahvuus ennen kaikkea matkailun kehittämiselle. Ainola, Suviranta, Villa Kokkonen ja Ahola ovat kiinnostavia matkailukohteita paitsi maamme rajojen sisäpuolella, myös niiden ulkopuolella. Matkailun kehittämiseen olisikin Järvenpäässä syytä ottaa vahvempi ja suunnitelmallisempi ote.

Kolmas mahdollisuus Järvenpäälle avautuu työllisyys- ja elinkeinopalveluiden uudistuksen kautta. Vuoden alusta keskiuusmaalaisten työllisyyspalvelut ovat siirtyneet valtiolta Keski-Uudenmaan työllisyysalueelle. Järvenpää toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja on siten keskeisessä roolissa vaikuttamassa palveluiden järjestämiseen.

Jos työllisyysalue onnistuu vahvistamaan työllisyyttä, koituu tästä välitöntä hyötyä myös alueen kuntien kirstuihin. Kunnat kantavat jatkossa yhä suuremman vastuun työttömyyden kustannuksista ja siksi niiden kannattaa vielä aiempaakin enemmän tehdä vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa. Tämä on myös inhimillisesti kestävää ja oikein.

Näille kolmelle Järvenpään mahdollisuudelle on yhteistä se, että ne tarjoavat paljon tilaa kuntarajat ylittävälle yhteistyölle. Siksi Järvenpään on oltava aktiivinen ylikunnallisessa yhteistyössä ja etsittävä ratkaisuja yhteisten haasteiden voittamiseen. Etenkin matkailun ja työllisyyden edistämisessä yhteistyö on tärkeässä asemassa.

Eemeli Peltonen
kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.