Kylä palaa kaupunkeihin

Asut yksin tai kaksin, kolmas huone korttelissa ja neljäs kaupungilla. Tulevaisuuden asumisen uusi normaali uudistaa kaupunginosat ja korttelit. Asukkaalla on enemmän sananvaltaa, asuminen on yhteisöllisempää ja vastuullisten elämäntapojen avulla torjutaan ilmastokriisiä.

Elämme nyt Suomessa kaupungistumisen murrosvaihetta, jossa maaseudun verkostot ovat osittain hajonneet ja uudet urbaanit kiintymispisteet ovat vielä muotoutumisvaiheessa. Samanaikaisesti vauhdilla enenevä neljäs teollinen vallankumous – digitalisaatio, tekoäly ja robotisaatio – muokkaa kaupunkiamme.

Rakennus- ja kiinteistöalan momentum on käynnissä, ja fiksuimmat toimijat ovat sen ymmärtäneet. Naapurustoissa ja kortteleissa pitää olla palveluja, toimijoiden olla avoimia ja tehdä yhteistyötä, avata rajapintojaan sekä hyödyntää digitaalisuutta kaikin mahdollisin tavoin.

Nykyajan kaupungissa kaikkea ei enää tarvitse omistaa, ja kiertotalouteen siirtymisen myötä tiloja, tavaroita ja laitteita käytetään tehokkaammin – jakamistalouden uusien sovellusten mahdollistaessa tämän.

Tulevaisuudessa puhutaan enemmän kotikortteleista, joissa on naapurustolle avautuvia ja varattavia tiloja. Koska asunnot ovat usein pienempiä, toimivat korttelitilat myös asukkaiden omissa juhlissa.

Kaupunkiasuminen on enemmän palvelu kuin tuote

Toimiva kaupunki on enemmän kuin palat yhdistänyt palapeli. Siellä elämä virtaa, ihmiset kohtaavat ja kulttuurit kukoistavat. Tulevaisuuden kaupunki on parhaimmillaan hyvän ja antoisan elämän käyttöliittymä.

Yhteisöllisyys on yhteistä tekemistä, yhteisen edestä toimimista ja arkea vahvistavien yhteisöjen rakentamista. Suomalainen yhteisöasuminen on yhdistelmä pohjoismaisia arvoja, italialaista yhteisökeittiötä ja hollantilaista pyöräilyä. Suomalaisuus tuo tähän metsäluonnon, saunomisen tasa-arvoisuuden ja satojen vuosien talkookulttuurin.

Talojen pihat kokevat renessanssin, koska terveyssyistä ulkoilmassa halutaan viettää enemmän aikaa. Parvekkeiden koko kasvaa, jolloin pieni yksiö muuttuu keväästä syksyyn kesäkaksioksi. Ulkoilmahuone on aitoa kaupunkiasumisen lisäarvoa, myös yöaikaan. Kattopuutarhat ja -viljelmät yleistyvät samalla kun aurinkopaneeleja asennetaan kaikkiin mahdollisiin pintoihin.

Ilmastokriisi muutosajurina

Ilmastokriisi ravistaa asumistamme lähivuosina tavoilla, joista meillä ei ole vielä kuin aavistuksia. Paikallinen, omalla tontilla tuotettu energia muuttuu kivasta trendistä välttämättömäksi velvollisuudeksi. Kaupunkialueilla oman auton sijasta käytetään yhteiskäyttöisiä sähköautoja ja -polkupyöriä.

Poikkeuksellisten sääolosuhteiden takia lisätään kaupungeissamme puiden, pensaiden ja kasvillisuuden määrää. Puuhastelusta alkanut kaupunkiviljely muuttuu pikkuhiljaa ammattimaiseksi kaupunkimaataloudeksi.

Tulevaisuuden asuminen tehdään tänään, omien valintojen ja päätösten avulla. Missä muuten sinä elät?

Teksti ja kuvat: Kimmo Rönkä, Future Living Specialist, CEO, Rönkä Consulting Oy

JAA