Kiinteistönvälittäjäbarometri: Koronavirus vaikuttaa asuntotarpeisiinkin

Kiinteistönvälittäjäbarometri: Pihat, omakotitalot ja kotimaan mökit nousevat uuteen arvoonsa – koronavirus vaikuttaa asuntotarpeisiinkin

Eri asuntotyypit lähtevät toisistaan poikkeavista asemista tulevien kuukausien asuntokauppaan, kertoo Kiinteistömaailman 52. kiinteistönvälittäjäbarometri. Yksitasoisten rivitalohuoneistojen ja 2000-luvun omakotitalojen kysyntä on selvästi vahvinta, samoin kuin pienten ja uudehkojen kerrostalohuoneistojen. Kasvavan kesämökkikiinnostuksen tiellä ovat toistaiseksi liikkumisrajoitukset, mutta lähialueen mökkejä käydään katsomassa vilkkaasti.

Kiinteistönvälittäjäbarometri ajoittuu aikaan, jolloin asuntokaupan näkymiin vaikuttavia avoimia kysymyksiä on poikkeuksellisen paljon. Tämän kevään barometri keskittyykin analysoimaan kysynnän ja tarjonnan kuvaa kesäkauteen mentäessä ja kriisin ollessa akuuttivaiheessa.

”Odotamme näkevämme lähitulevaisuudessa V:n muotoisen liikkeen, eli poikkeusoloista johtuvan kauppamäärien laskun ja myös nousun, kun koronavirustilanteen akuuttivaihe on ohi. V:n nousukulmakerroin on luonnollisesti riippuvainen siitä, kuinka kauan kriisivaihe kestää. Vaikka talouden toipuminen joillakin sektoreilla olisi hitaampaa, asuntokaupan volyymilla on historiaan perustuen taipumus korjata itseään nopeammin”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä.

”Hintoihin lyhyellä kriisillä ei ole juurikaan vaikutusta mutta kriisin pitkittyessä nähtäisiin merkittävääkin alueellisten erojen kasvua.”

Omakotitaloissa uusien kotien kysyntä selvästi vahvempaa kuin vanhojen – kesämökkikaupassa liikkumisrajoitusten poistoa odotetaan kuumeisesti

Omakotitaloissa on nähtävissä selvä jako ennen vuotta 2000 ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa. Tämän vuosituhannen omakotitaloihin kohdistuu selvästi vanhoja taloja isompi kysyntä.

”Omaksi ykköskodiksi halutaan tyypillisesti uudehko omakotitalo, mutta vapaa-ajanasunnoissa toiveet ovat moninaisempia. Osa haluaa kakkoskodin kaikilla mukavuuksilla etätyötäkin ajatellen, mutta jos oman kesäpaikan saa edullisimmillaan muutaman lomamatkan hinnalla, saattaa ajatus omasta kesämökistä kuulostaa tässä ajassa hyvinkin houkuttavalta”, Kyhälä sanoo.

Eri puolilta maata kantautuukin nyt viestejä kiinnostuksesta kesämökkejä kohtaan, kun lomakauden suunnitelmia tehdään uusiksi.

”Uudellamaalla myyntiin tulleita vapaa-ajan asuntoja käydään katsomassa vilkkaasti – toki yksi perhe kerrallaan – ja samaa kuuluu esimerkiksi Pohjois-Savosta, jossa mökkien ostajakunta on tyypillisesti alle tunnin ajomatkan päästä. Uudenmaan rajan takana olevissa mökkipitäjissä odotetaan kuumeisesti liikkumisrajoitusten poistumista”, kuvaa Risto Kyhälä.

Rivitaloissa yksikerroksiset merkittävästi kaksikerroksisia paremmassa asemassa

Rivitalokaupassa yksikerroksisiin asuntoihin kohdistuu selvästi kaksikerroksisia suurempi kysyntä kautta maan.

”Kaikenlaisia asuntoja otetaan myyntiin ja niistä tehdään kauppaa. Nopeammin ja parempiin tuloksiin kuitenkin päästään, kun hinnanasettelussa ja myyntisuunnitelmassa otetaan realistisesti huomioon se, mikä on kyseisen asunnon houkuttavuus markkinoilla. Enemmän ja vähemmän kiinnostusta herättäviin kohteisiin tarvitaan erilainen suunnitelma”, Kyhälä korostaa.

Kerrostaloissa Suomen halutuin asunto on ennen 60-lukua rakennettu helsinkiläisyksiö tai -kaksio

Kerrostaloissa kysyntä vaihtelee merkittävästi kaupungeittain ja asuntotyypeittäin. Yleisenä trendinä voi kuitenkin todeta, että mitä uudempi ja pienempi käytetty asunto, sitä paremmassa asemassa se on kysynnän näkökulmasta. Poikkeukset vahvistavat säännön.

”Maan halutuin asunto löytyy Helsingistä, ja se on ennen 1960-lukua rakennettu yksiö tai kaksio. Lähelle samaa kysyntää pääsevät viime vuosituhannen turkulaisasunnot. Mutta sitten toisessa päässä meillä on maakuntakaupunkien vanhoja isoja asuntoja, joissa ylitarjonta on todellinen haaste”, Kyhälä kuvaa.

Uudiskohteissa isoja kaupunkikohtaisia vaihteluja

Uudiskohteissa kysynnän ja tarjonnan tilannekuva vaihtelee kaupungeittain merkittävästi koronakriisin alkuvaiheessa. Helsingissä lähes kaikki vastaajat kertoivat maaliskuussa kysynnän ja tarjonnan olevan tasapainossa kaikentyyppisissä uudisasunnoissa, tai tilanne kallistuu ylikysynnän puolelle. Espoossakin perheasuntojen kysyntä oli vastaajien mukaan hyvää, mutta pienimmässä päässä nähtävissä oli jo ylitarjontaa. Vantaalla tilanne oli samansuuntainen, joskin siellä pienten asuntojen ylitarjonta ei ole yhtä korostunutta. Maakuntakaupungeissa kaupunkikohtaiset erot uudiskohteissa ovat todella merkittäviä.

”Näissä oloissa alueellinen asiantuntemus todella korostuu”, Kyhälä sanoo.