Niinkin arkisella jouluherkulla kuin piparkakulla on mielenkiintoinen historia.
Piparkakut ovat yksi suomalaisen joulun tunnistettavimmista herkuista.
– Niiden historia ulottuu keskiajan Eurooppaan, jolloin kaukaisista maista tuodut mausteet olivat harvinaista ylellisyyttä. Inkivääriä, kanelia, neilikkaa ja pippuria pidettiin paitsi arvokkaina myös terveyttä edistävinä. Varhaisimmat piparkakut valmistettiin hunajasta ja mausteista, ja niitä käytettiin jopa lääkkeenomaisesti. Tästä syystä piparkakkujen valmistus kuului aluksi luostareille, kertoo suomalaisleipomoiden yhteinen viestintäyksikkö Leipätiedotus ry.
Yhdistyksen mukaan piparkakut yleistyivät Keski-Euroopan markkinoilla ja juhlatilaisuuksissa 1400- ja 1500-luvuilla.
Piparkakkuja muotoiltiin sydämiksi, eläinhahmoiksi ja symboleiksi, joilla oli viestinnällinen merkitys – niitä annettiin lahjoina, rakkauden osoituksina ja hyvän onnen tuojina.
Suomeen piparkakut saapuivat 1600-luvulla Ruotsin kautta.
Aluksi ne kuuluivat vain säätyläisten ja varakkaiden perheiden joulupöytiin, sillä mausteet olivat edelleen kalliita. Piparkakkuja pidettiin terveellisinä ja “kehoa lämmittävinä”, ja niitä tarjottiin muun muassa odottaville äideille ja sairaille.
Mausteiden hinnan laskiessa 1800-luvulla piparkakuista tuli koko kansan jouluherkku, ja leivonta vakiintui osaksi joulun odotusta. Samoihin aikoihin myös piparkakkutalojen rakentaminen alkoi yleistyä.
Nykypäivänä piparkakut ovat vahvasti osa suomalaista jouluperinnettä ja yhteistä tekemistä.
Perinteisten reseptien rinnalle ovat nousseet vegaaniset ja gluteenittomat vaihtoehdot. Piparkakkutalot sekä kokonaiset piparikaupungit tarjoavat tilaa luovuudelle ja taiteelliselle ilmaisulle.
Vaikka oman taikinan kaulinta ja pipareiden leipominen on monille tärkeä perinne, kiireet joulun alla saavat aikaan sen, että monet hakevat kaupasta leipomoiden tekemät piparkakut.
Piparkakkujen symboliikka
Piparkakkujen muodot eivät ole sattumaa, vaan niihin on liitetty vuosisatojen ajan erilaisia merkityksiä:
– Aurinko symboloi valoa, turvaa ja suojaa
– Hevonen edustaa miehisyyttä ja rohkeutta
– Jänis on hedelmällisyyden vertauskuva
– Kenkä on perinteisesti eroottinen symboli
– Kotka merkitsee valtaa ja voimaa
– Kukko symboloi uuden ajan alkua ja miehistä voimaa
– Kuusi edustaa elämän puuta ja uudistumista
– Porsas on onnen ja vaurauden vertauskuva
– Sydän tarkoittaa rakkautta ja onnea
– Tähti on uskon symboli
– Pystötähti viittaa lapsen syntymään
Lähde: Leipätiedotus ry
