Mielikuvissa Vantaa on yhtä suurta 70-lukulaista kerrostalolähiötä. Todellisuudessa täällä asuu yli 100 000 ihmistä pientaloissa. Esimerkiksi Korso on Suomen suurin omakotialue, vaikka moni muuta luulee.
Perheille suosituin asuinmuoto on pientalo tai rivitalo ja siksi Vantaa haluaa lisätä niitä.
Nyt Vantaan strategiaan laitettiin kova 2000 pientalon tavoite seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Keskimäärin 500 taloa vuodessa. Viime vuonna niitä syntyi noin sata.
Kaupunkipientaloja on lisätty vaikka kuinka moneen asemakaavaan, mutta ne eivät tahdo lähteä liikkeelle. Onko rakennusyhtiöille niin paljon kannattavampaa tehdä kerrostaloasuntoja?
Tässä taantumassa lienee selvää, että tarvitaan muitakin toimia kuin uusia pientalokaavoja.
Pitäisi kannustaa yksityisten tonttien täydennysrakentamiseen. Pitäisi olla niin helppo palvelupaketti pientalorakentajalle, ettei hänen tarvitse pelätä byrokratiaa. Ja edullinen pakettihinta myös.
Ihmettelen autiotaloja, joita Metsolassakin on ollut niin kauan kuin muistan. Miksei kuolinpesä tee mitään hyvälle tontille? Luulisi, että sellaiset olisi viimeistään korona-aikana revitty väkisin käsistä.
Onko yksityinen rakentaminen niin hankalaa ja kallista, ettei sitä enää pääkaupunkiseudulla tapahdu?
Kaupungille on paljon edullisempaa antaa talojen tulla valmiin kuntatekniikan piiriin. Ennemmin kuin kaavoittaa uusi pientaloalue ja rakentaa sitä varten uusi putkiverkosto.
Vantaa vannoo strategiassaan rohkeuden, rentouden ja notkeuden nimiin.
Näyttäkää, että osaatte toimia notkeasti myös kaupunkiympäristön toimialalla.
Laatikaa rakentajille niin mahtava palvelupaketti, että Vantaasta tosiaan tulee pientalojen suurkaupunki.
Vaula Norrena
on kaupunginvaltuutettu, jolla on kokemusta myös talon rakennuttamisesta Vantaalle.
