Perusterveydenhuoltoamme yritetty vahvistaa pitkään laihoin tuloksin. Kun aiemmat keinot eivät ole tepsineet, on viisasta kokeilla uutta.
Syyskuun alussa astui voimaan valinnanvapauskokeilu, jossa 65-vuotta täyttäneet voivat hakeutua terveyskeskusmaksun eli 28,20 euron hinnalla kokeiluun liittyneen yksityisen yleislääkärin vastaanotolle.
Vuoden 2025 aikana voi käydä lääkärissä kaksi kertaa ja kahtena seuraavana vuonna kolme kertaa. Kokeilu päättyy vuoden 2027 lopussa. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Tavoite on varmistaa, ettei asiakkaiden maksut siirry hintoihin.
Erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja ei saa periä. Mahdollisesti määrätyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista asiakas maksaa puolet Kelan määrittelemästä enimmäishinnasta.
Kokeilulla tavoitellaan sujuvaa hoitoon pääsyä, laajempaa valinnanvapautta ja helpotusta senioreiden arkeen. Tarkoitus on hyödyntää yksityisiä terveydenhuollon toimijoita nykyistä kustannusvaikuttavammin ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää terveyspalveluiden kehittämisessä.
Kokeilussa ollaan senioreiden asialla. Terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä eikä pääsääntöisesti silloin ole enää työterveyspalvelut saatuvilla. Kokeilu ei sovi kaikille, se on tietenkin selvä. Maassamme on yli 1,3 miljoonaa 65-vuotta täyttänyttä. He ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.
Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin ja edullisemmin yksityislääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.
Hoidon jatkuvuutta edistäviä toimintatapoja, kuten omatiimi, -lääkäri ja -hoitaja malleja otetaan käyttöön hyvinvointialueilla kuten myös Helsingissä. Tavoite kaupungissamme on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Tutkimuksen osoittavat, että silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja myös -kustannukset pienenevät.
Samaan aikaan hyvinvointialueilla kokeillaan myös yrittäjyyteen perustuvaa omalääkärimallia, jossa on työparina omahoitaja. Muissa Pohjoismaissa yrittäjyyteen perustuva ammatinharjoittajamalli osana julkista terveydenhuoltoa on arkipäivää.
Suomessa on uskallettava kokeilla uudenlaisia toimintatapoja ja tehdä tulosten pohjalta uudenlaisia ratkaisuja. Muuten mikään ei muutu. Jonoista on päästävä siihen, että kaiken ikäiset suomalaiset saavat terveyspalvelut oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.
Sari Sarkomaa
