Samaan aikaan kun monet meistä viettävät tipatonta tammikuuta, lienee sopiva hetki pohtia hieman syvemmin syitä alkoholittomien juomien suosion kasvuun. Kyseessä ei ole vain maku- tai muoti-ilmiö. Alkoholittomien juomien suosion kasvu kertoo muuttuvasta suhteestamme alkoholiin, terveyteen ja siihen, millaisena pidämme hyvää elämää. Samalla se haastaa pohtimaan, onko muutos aidosti kansanterveydellinen edistysaskel vai oire syvemmästä yhteiskunnallisesta murroksesta.
Alkoholittomien juomien myynti kasvaa vauhdilla. Suomessa kehitys näkyy konkreettisesti: alkoholittomien tuotteiden litramäärät ja valikoimat ovat moninkertaistuneet vain reilussa vuosikymmenessä. Ilmiö ei rajoitu Suomeen, vaan on osa maailmanlaajuista trendiä, jossa alkoholittomista vaihtoehdoista on tullut yksi juoma-alan nopeimmin kasvavista segmenteistä. Sober curious -liike, eli uteliaisuus raittiimpaan elämäntapaan, on yksi ilmaisumuoto näistä ajatuksista — ei vaatimus täydellisyyteen vaan halu tutkia vaihtoehtoja, joissa alkoholi ei ole keskiössä.
Pinnan alla on selvä viesti: yhä useampi haluaa juoda vähemmän – tai ei lainkaan. Syyt liittyvät ennen kaikkea hyvinvointiin. Alkoholin vaikutukset uneen, jaksamiseen ja mielialaan tunnetaan aiempaa paremmin. Samalla ajatus humalasta itsestään arvona on alkanut menettää vetovoimaansa. Rentoutuminen ei enää tarkoita automaattisesti päihtymistä.
Kansanterveyden näkökulmasta kehitys näyttää lupaavalta. Alkoholi on edelleen yksi merkittävimmistä vältettävissä olevista terveysriskeistä, ja kulutuksen vähentyminen voi pitkällä aikavälillä näkyä pienempänä sairastavuutena ja kuolleisuutena. Alkoholittomat juomat tarjoavat konkreettisen keinon vähentää käyttöä ilman, että sosiaalisista rituaaleista tarvitsee luopua kokonaan.
Silti ilmiö ei ole yksiselitteinen. On syytä kysyä, väheneekö alkoholin käyttö aidosti vai siirtyykö se vain uusiin muotoihin. Normalisoivatko alkoholittomat vaihtoehdot juomista yhä useammissa tilanteissa – saunassa, arki-illoissa, palautumisen hetkissä? Ja korvaako alkoholiton juoma joskus aidon levon, hiljentymisen tai kuormituksen vähentämisen?
Alkoholittomien juomien nousu kertoo myös kulttuurisesta muutoksesta. Juominen on yhä enemmän identiteettikysymys: valinta, joka viestii itsetuntemuksesta, terveystietoisuudesta ja rajojen asettamisesta. Tämä murtaa pitkään vallinnutta oletusta siitä, että alkoholi on itsestään selvä osa juhlaa, yhteisöllisyyttä tai rentoutumista.
Ehkä olennaisinta ei olekaan se, mitä lasissa on – vaan miksi sitä ylipäätään tarvitsemme. Alkoholittomien juomien suosion kasvu pakottaa pohtimaan, millaisia keinoja etsimme palautumiseen ja merkityksellisyyteen ajassa, joka kuormittaa yhä enemmän. Onko alkoholiton juoma askel kohti terveempää kulttuuria, vai vain yksi tapa sopeutua maailmaan, jossa pysähtymisestä on tullut vaikeaa?
Vastaus ei ole yksiselitteinen. Mutta juuri siksi keskustelu on tarpeellinen.
