Mieliala-näyttely jatkuu Hakasalmen huvilassa

Helsingin kaupunginmuseon ja HAM Helsingin taidemuseon yhdessä toteuttama Mieliala – Helsinki 1939–1945 –näyttely jatkuu Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka. HAMissa näyttely päättyi 1.3.2020.

Hakasalmen huvilan Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyn teemana on Helsingin evakuointien vaikutus mielialoihin. Kaikkein arvokkaimmaksi arvioitu vietiin Helsingistä maakuntiin ja jopa Ruotsiin asti: lapset, naiset, vanhukset, tieteen ja taiteen aarteet, julkiset veistokset, kulttuuriperinnön merkkiteokset. Hakasalmen huvilassa pääsee tutustumaan suurponnistukseen, jolla varauduttiin pahimpaan. Siellä kiinnitetään huomiota myös Helsingin sotavuosien kuudenkymmenenviiden pommituspäivän vaikutuksiin kaupunkilaisten elämään sekä vieraillaan Helsingin sotasairaaloissa ja mielialatiedustelun toimistossa Vuorikadulla.

Sotavuosina Suomessa harjoitettua mielialatiedustelua tutkinut tietokirjailija Anna Kortelainen on havainnoinut koronavirusepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan. Hämmästyttävintä on monien ilmiöiden samankaltaisuus, josta hän kertoo kahdessa uudessa podcast-jaksossa. Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin yhdessä tuottamasta Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyyn pohjautuvasta podcast-sarjasta on nyt julkaistu yhteensä yhdeksän jaksoa.

Sota-ajan mielialaa hallitsivat tiedonjano ja epäluulo. Viranomaisten uumoiltiin salailevan asioita. Ristiriitaisten uutisten vyöry tyydytti uutisnälkää, mutta aiheutti myös kyllästymistä ja yhä kärjistetympiä otsikoita. Eri medioiden ympärille syntyi samanmielisten kuplia, jotka torjuivat vastakkaiset mielipiteet. Poikkeustilanne rajoituksineen nosti esiin erilaisia ihmistyyppejä: tunnolliset määräysten noudattajat, purnaajat ja sääntöjen kiertäjät, kaikkitietävät nojatuolikenraalit. Kaikki kovin tuttua myös korona-ajalta.

Sota jyrkensi kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua. Maaseutu on 1800-luvulta asti nähty puhtaana ja turvallisena verrattuna syntiseen ja vaaralliseen kaupunkiin. Koronavirus antoi kliseelle jälleen uuden ulottuvuuden. Maalaiset ja kaupunkilaiset suhtautuvat yhä ennakkoluuloisesti toistensa luonteeseen ja elämäntapaan, mikä heijastui keskustelussa Uudenmaan eristämisestä. Onko holtittomilla ja vastuuttomilla kaupunkilaisilla oikeus paeta epidemiaa mökeilleen ja samalla vaarantaa maalaisten terveys? Sota-aikana kaupunkilaiset lähtivät maalle viranomaisten kehotuksesta – kuormittamasta kaupunkien sairaanhoitoa!

Sotavuosina jännitteitä syntyi eritoten elintarvikepulasta, josta kärsivät kaupunkilaiset haalivat maalta ruokatarpeita mustan pörssin hinnoin. Myös maatalouden työvoimasta kannettiin huolta miesten ollessa rintamalla. Kaupungeista lähetettiin avuksi työvelvollisia, joiden valmiuksia ja voimia epäiltiin. Syöminen ja päivittäistarpeet ovat keskiössä myös korona-aikana: koteihin hamstrataan viiniä, lohturuokaa ja vessapaperia, kauppareissut aiheuttavat stressiä ja maanviljely kiinnostaa enemmän kuin aikapäiviin. Eikä laiskanpulskeiden kaupunkilaisten uskota pystyvän korvaamaan maatilojen halpaa ulkomaista kausityövoimaa.

Mieliala – Helsinki 1939–1945 -podcast-sarja on kuunneltavissa Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin verkkosivuilla, sekä Spotify ja Apple podcasts -palveluissa.
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 B

Hakasalmen huvila – museo jo vuodesta 1911

Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empireajan huvila-arkkitehtuurista. Huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902). Nykyisin Hakasalmen huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.

JAA