Kaikkihan meistä tietävät, että joka ikiseen paikkaan ja sen asukkaisiin liittyy aina erilaisia ennakkokäsityksiä. Kun Vantaata esitellään muille, mainitaan eittämättä hyvät ulkoilumahdollisuudet, Kehärata, Helsinki-Vantaan lentokenttä ja kehittyvät asuinalueet. Niistä muista asioista kertoo Kimmo Nummisen ja Aapo Niinisen muodostama Kalevauva.fi-yhtye, joka on tunnettu siitä, että laulujen sanoitukset kerätään Vauva-lehden keskustelufoorumilta.
– Kappale Vantaasta on eräänlainen oodi kotikaupungillemme, kertoo Numminen.
– Saimme kappaleen myötä ehdokkuuden Vuoden vantaalaiseksi, ja olemme siitä todella iloisesti yllättyneitä. On mahtavaa, että olemme onnistuneet viemään positiivista Vantaa-viestiä eteenpäin!
Duon kummallakin jäsenellä on vantaalaistausta; Niininen asuu kaupungissa edelleen, ja Numminenkin 18 vuoden ajan käyden peruskoulun ja lukion Myyrmäessä. Miehet myös tutustuivat aikoinaan Vaskivuoren lukiossa.
– Vantaalla erityisen positiivista on monipuoliset mahdollisuudet harrastaa erilaisia asioita, ja hienoa on myös se, miten monta kulttuuria tässä kaupungissa on edustettuna, Numminen toteaa.
– Olisi myös hyvä, mikäli musiikkiluokkia ei ajettaisi alas, ja että kaupunkiin tulisi oikein kunnon keikkapaikka, kuten esimerkiksi Tavastia Helsingin puolella.
Kaupunkilauluille valtavasti positiivista huomiota
Vantaan nurjempia puolia on aikoinaan käsitelty muun muassa erilaisissa elokuvissa, suomalaiselle kerronnalle varsin inhorealistiseen tapaan, joten suorasukaiset lyriikat kaikessa todenperäisyydessään vaativat erityistä huomiota herättääkseen hyvää tuulta, ja siinä on Nummisen mukaan onnistuttu erinomaisesti.
– Kaupunkilaulut ovat herättäneet positiivista huomiota muuallakin kuin paikoissa, joista ne on tehty. Esimerkiksi Vaasassa keikkaillessamme yleisö halusi kuulla Vantaa-biisin, ja lauloi innokkaasti mukana.
Vauva-lehden keskustelufoorumi, ja varsinkin sen Aihe vapaa-osio, on muotoutunut kaikenlaisten kansalaisten foorumiksi, ja palstalta voikin bongata keskusteluaiheita miltei mistä tahansa. Aiheita puidaan ”av:lle” ominaisesti varsin suorasukaiseen sävyyn.
– Tehdessämme kappaleita joudumme aina miettimään tarkkaan, mitkä sanat mihinkin kohtaan sopivat, koska käytämme niitä täysin alkuperäisinä, Numminen pohtii.
– Olemme vähän kuin nykyaikaisia runonkerääjiä Elias Lönnrotin tapaan!
Iida Rekunen
