2Tutkija, valtiotieteen tohtori Markku Salomaan Tarja Halosta käsittelevässä uutuuskirjassa arvostellaan Halosen johtamistaitoja. ”Mikään luonnehdinta ei voi olla kauempana Halosesta kuin Muumimamma,” Salomaan teoksessa kirjoitetaan. Salomaan kirjan tiedot perustuvat virkamiesten ja poliitikkojen kertomaan. Salomaa arvostelee ankarasti presidentti Tarja Halosen johtamistaitoja ja luonteenpiirteitä. Tämä teksti perustuu Mika Koskisen artikkeleihin Iltalehden 18. ja 19.4.2021 numeroissa.
Kirjassa kerrotaan kuinka Angela Merkel ei olisi edes halunnut kätellä Halosta. Syynä nuivaan suhtautumiseen oli Halosen vasemmistolaisuus ja DDR-sympatiat. Salomaan mukaan Halosen solidaarisuus oli ”hyvin poliittisesti valikoitua”. Euroopan merkittävin poliitikko, Saksan liittokansleri Angela Merkel suhtautui erittäin kielteisesti Suomen presidenttinä vuosina 2000–2012 toimineeseen Tarja Haloseen. – Merkel ei päästänyt häntä lähipiiriinsä eikä kuunnellut edes EU-asioissa. Heidän tapaamisensa rajoittuivat pakollisiin vierailuihin ja muodollisiin EU-kokouksiin, joiden yhteydessä Merkel ei olisi halunnut edes kätellä Halosta, Salomaa kirjoittaa. Salomaan mukaan Merkelin kylmä suhtautuminen johtui Halosen vanhoista synneistä, erityisesti toiminnasta DDR:n tunnustamiskomiteassa. Salomaan mukaan Halonen ei kansanedustajana ja ministerinä missään julkisessa puheessaan, jotka on arkistoitu Työväen Arkistoon vuosilta 1987-1991, tehnyt uudelleenarviota Itä-Euroopan kommunistidiktatuureista eikä Neuvostoliitosta eikä Varsovan liitosta. – Vaikka uudelleenarvio ei olisi kuulunut sosiaaliministerille eikä oikeusministerille, olisi arvion tekeminen kuulunut ihmisoikeusjuristille, tasa-arvoaktiiville ja ennen muuta suulaalle vasemmistolaiselle kansanedustajalle. Itäblokin romahdus oli täydellinen; poliittinen järjestelmä, talousjärjestelmä ja sotilaallinen järjestelmä lakkasivat olemasta muutamassa yössä. Realiteetin sammuminen sammutti myös marxismi-leninismin totaliteettina. Halonen nukkui pommiin, kun koko Itä-Euroopasta pantiin valot pois päältä, Salomaa kirjoittaa. Salomaa selittää Merkelin kylmää suhtautumista Haloseen viittaamalla Demokraattisten lakimiesten (Demla) ohjelmaan.
– Halonen edusti demokratiaa, humanismia ja ihmisoikeuksia sellaisena kuin ne kuuluivat Demlan suljetun sektorin konseptiin. Demlan ohjelmassa todetaan muun muassa, että Suomalainen yhteiskunta ei ole kansanvaltainen yhteiskunta. Demokraattisille lakimiehille ei tuottanut ideologisia ongelmia olla yhteistyössä Neuvostoliiton ja Itä-Saksan kollegoiden kanssa.
– Tausta muodosti samalla presidentti Haloselle ongelman valtioiden välisessä suhteessa, missä menestyminen olisi edellyttänyt kristillisen moraaliteologian (etiikan) tuntemusta ja etäisyyttä Sosialistisen Internationaalin ja perinteisen työväenliikkeen arvomaailmaan. Kansainvälisissä suhteissa hänen myöhemmät puheensa eivät tavoittaneet yleisöään siten kuin kotimaassa, mitä Halonen ei oivaltanut. Oikeusministerinä (1990-1991) Halosen aktiiviset ja nopeat toimet venäläisten pakolaisten eli ”loikkarien” palauttamisista kotimaahansa jäivät Salomaan mukaan joko kokonaan tutkimatta tai tutkittiin vain muodollisesti julkisuudelta piilossa. – Nämä olivat kiistattomasti YK:n pakolaissopimuksen rikkomisia.
Salomaa tuo kirjassaan esiin monta kertaa sen, että Halosen solidaarisuus oli hyvin poliittisesti valikoitua. – Vaikka Chilen diktatuuri sai häneltä kritiikkiä, ei hän kritisoinut Itä-Euroopan kommunistimaiden diktatuureja, siis yhden puolueen yksinvaltaa, komentotaloutta ja kansalaisvapauksien sortoa. Ne eivät edustaneet vapausfilosofiaa eivätkä Ranskan suuren vallankumouksen ihanteita, vaan samanlaista tyranniaa kuin nykypäivän Pohjois-Korea.
Halosta kuvattiin usein Muumimammana
Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia
Markku Salomaa: ”Halosen jokseenkin täydellinen johtamistaidottomuus tuli esiin jo ulkoministeriaikana ja paheni presidenttikauden aikana.” – Halosen jokseenkin täydellinen johtamistaidottomuus tuli esiin jo ulkoministeriaikana ja paheni presidenttikauden aikana. Hän loi äkkipikaisella reagointitavallaan ja omavaltaisella käytöksellään ympärilleen ja koko ulkoministeriöön pelon ilmapiirin, Salomaa kirjoittaa. Julkisuudessa Halosta kuvattiin usein Muumimammana. – Mikään luonnehdinta ei voi olla kauempana Halosesta kuin Muumimamma, totesi eräs ulkoministeriön virkamies, Salomaa siteeraa Ylen A-pisteen henkilökuvaa Halosesta vuodelta 2005. Ohjelma muodostaa aimo osan Salomaan käyttämästä lähdemateriaalista.
Salomaan mukaan ”ulkopolitiikkaa tuntemattoman ja hallitsemattoman” Halosen tulo Paavo Lipposen (sd) ensimmäisen hallituksen (1995-1999) ulkoministeriksi 1995 oli ulkoministeriön virkamiehille suuri yllätys. – Uusi ulkoministeri otti käyttöön poikkeuksellisen henkilöstöjohtamisen menetelmän, management by perkele. Useiden virkamiesten kuvausten mukaan Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia, jotka eivät ennen tai jälkeen Halosen kauden olleet sellaista nähneet, Salomaa kirjoittaa. Halosen toimintaa läheltä seurannut korkea ulkoministeriön virkamies kuvaa Salomaan kirjassa kovia kokemuksiaan seuraavasti: – Halonen aiheutti jatkuvaa hankausta ulkoministeriön kanssa sivuuttaessaan lähettiläsnimityksissä pätevämpiä (omien) suosikkiensa uran edistämiseksi. Ulkoministeriössä ministerit saivat kerta toisensa jälkeen näpeilleen yrittäessään kunnioittaa hyvää hallintoa. – Halonen myös huuti virkamiehille ja nimitteli lahtarin äpäräksi muiden muassa Antti Satulia. – Entinen diplomaatti muistelee, kuinka Halonen uhosi pienen kirjoitusvirheen puhetekstiinsä kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi, Salomaa kirjoittaa. Eräs toinen ulkoministeriön virkamies kuvaa Halosta seuraavasti: – Kyse ei ole temperamentista. Hän on kärsimätön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. Itsehillintä on luvattoman kehno, raivostuu pikkuasioista.
Markku Salomaa sai idean kirjaansa syyskuussa 2002 Moskovassa Kremlin kupeessa olevalla Maneesin torilla, jossa myytiin maailman kosmopoliitteja kuvaavia Matroska-nukkeja. Yhden, tutun näköisen nuken kyljessä luki ”Hallonen”. Kirjan nimi ”Tarza” tulee Tarjan englanninkielisestä äänneasusta.
