Liikuntatieteen maisteri Boris Rotenberg, 63, on etäinen sukulainen Venäjän valtaa pitäneille Romanoveille. Hän tutustui urheilun merkeissä Pietarissa tulevaan Venäjään presidenttiin. Se oli hänen ensimmäinen virheensä. Toinen virhe oli se, että hänet kuvattiin judotatamilla ottelemassa Putinin kanssa. Kolmas virhe oli se, että hän muutti Suomeen neljäksi vuodeksi judovalmentajaksi ja sai aikaan poikansa Romanin syntymisen, Suomen kansalaiseksi. Hänellä itsellään on ainakin kaksi passia. Venäjän ja Suomen.
Putininin suuria saavutuksia oli talviolympiakisojen hankkiminen Sotsc hiin, Mustan meren tunnettuun ja rapistuneeseen rantalomakeskukseen. Boris Rotenbergin yritys teki sinne moottoriteitä kisapaikkojen välille. Kisat olivat menestys, myös Suomelle. Kehitystä tuki F1-rata. Sillä Valtteri Bottas voitti osakilpailun saaden pokaalin Putinin kädestä..
Liike-elämään myöhemmin uppoutunut Roman sukkuloi Suomen ja Venäjän väliä ostaen lama-aikana sortuneen Kansallis-Osake-Pankin virkistyskeskuksen Porkkalasta, alueelta joka oli raunioitunut 12 vuodessa puna-armeijan hoteissa aina sen Suomelle ja Kirkkonummelle palauttamiseen, vuoteen 1956 asti.
Roterbergerit ehostivat lomakeskuksen ja sen maskotiksi tuli alueella asuva Teemu Selänne.
Kun maa alkoi polttaa Boris Rotenbergin alla, hän myi omaisuutensa pojalleen Romanille,joka
ei ole Obaman eikä hänen jälkeensä Trumpin täydentämällä mustallä listalla. Poika sai luvan ostaa Hartwall -areenan
Boris Rotenberg ei hyväksynyt sitä, että hänen Handelsbankin kautta kierrättämänsä rahat eivät kelvanneet suomalaisille pankeille. Tästä hän vei pankit oikeuteen, josta nyt tuli käräjäoikeuden päätös, ei vielä lainvoimainen tuomio. Suomessa on onneksi muitakin oikeusasteita.
* * *
Masentavaa tässä miljardimiehen saamassa päätöksessä oli se, että pankkien saamat oikeudenkäyntikulut olivat jo ennen mahdollista hovioikeuden päätöstä puoli miljoonaa euroa. Se on samanlainen epäkohta kuin muualla maailmalla kummaksuttu varakkaiden ihmisten kohtelu liikenteessä. 109 km/h:n ylinopeus keskellä yötä 80 km/h:n nopeusrajoituslalueella tyhjällä tietä olisi varmaankin sakkona juuri tuo puoli miljoonaa euroa.
Köyhiä puolustamalla päästään varmimmin kansanedustajiksi, mutta niitä kymmentä prosenttia veronmaksajista, jotka maksavat yhteiskunnan viulut, ei puolusta kukaan.
Oikeudenkäynnissä Suomi eroaa esmerkiksi Ruotsista siinä, että meillä ei litteroida eli kirjata paperille oikeudenkäyntien kulkua. Kuka korkeammissa oikeusasteissa pystyy tietämään, mitä alempana ja poliisikuulusteluissa on kerrottu? Ei kukaan.
Tässä tapauksessa häviölle jäänyt Putinin kaveri pystyy varmaankin jatkamaan prosessia, jos niin haluaa, mutta kysymys ei olekaan siitä. Kysymys on siitä, onko oikea tapa kerätä valtion budjettiin hävinneiltä osapuolilta rahaa, jonka vast`ikään määrätty 24 prosentin arvonlisävero oikeudenkäyntikuluihin tuottaa. Sekin tuntuu oudolta, että leivättömän pöydän ääreen joutuneet ei-suomalaiset saavat maksuttoman oikeusavun. Ei se ainakaan myymälävarkauksia tai pahoinpitelyitä vähennä.
Oikeuslaitoksemme tarvitsee uuden otteen. Kuulusteluja venytellään vuosikaupalla, päätöksiä odotellaan kymmeniä vuosia eikä asioita päästetä edes Euroopan puolueettomina pidettyihin tuomioistuimiin.
Ja kun Sinisen tulevaisuuden oikeusministeri Lindström avasi sinne oven, Kokoomuksen tulokasministeri Häkkänen pistää oven säppiin, jottei Suomen maine oikeusvaltiona kärsisi, vaikka näin se juuri kärsii.
MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki
