Rakennuslupien käsittely kunnissa sähköistyy. Järvenpäässä käsittelyä tehostetaan nyt myös tietopohjaisen 3D-mallinnuksen avulla.
Järvenpään muuttovoitto tuntuu ja näkyy. Kaupunkiin rakentuu jatkuvasti uusia kaupunginosia. Viime vuonna valmistui niin sanotun Keskustakorttelin kerrostaloalue. Tänä vuonna harjakorkeuteen nousee Terholan puutaloalue, jonne houkutellaan lapsiperheitä.
– Viime vuonna Järvenpäässä luvitettiin 961 asuntoa. Vertailukohteeksi voi ottaa yhteistyökaupunki Hyvinkään, jossa vastaava luku oli 144, kertoo molemmissa kaupungeissa lupakäsittelyä tekevä rakennustarkastaja Taija Karjalainen.
Myös tiimiä luotsaava johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki on arvioissaan varovainen.
– Tällä hetkellä Järvenpää on rakennuslupien suhteen muutaman askeleen edellä muita kuntia. Vie silti aikansa, ennen kuin porukka oppii, miten hommia tehdään uudessa ympäristössä ja uusin välinein.
Rakennuslupia on Järvenpäässä myönnetty samankokoisella porukalla yli kymmenen vuotta. Työn puitteet ovat kuitenkin erilaiset kuin 10–12 vuotta sitten. Lisäksi rakennuslupia koskeva lainsäädäntö on muuttunut.
Jouni Vastamäen kanssa samassa huoneessa istuu 3D-mallinnusohjelman hyvin tunteva asiantuntija, joka osaa ottaa ketterästi kiinni sovelluksen kehittämiskohteisiin.
‒ Kuntien rakennusvalvonta sähköistyi myöhään. Kuusi vuotta sitten Järvenpäässä jätettiin ensimmäinen sähköinen lupahakemus. Olimme ensimmäinen kunta, joka otti sähköisen Lupapistepalvelun käyttöön. Aikanaan se oli raakile, mutta teimme kovasti kehitystyötä. Nyt sama järjestelmä taitaa olla käytössä jo parissa sadassa kunnassa, Vastamäki sanoo.
Järvenpään kerrostalojen, päiväkotien ja koulujen luvituksessa hyödynnetään jo nyt 3D-tietomalleja. 3D-ohjelma muistuttaa havainnekuvien ja Google Street View’n sekoitusta.
– Ohjelmalla menee kolme sekuntia tarkastaessaan, täyttääkö meille toimitettu talomalli kaikki tarvittavat säädökset. Tätä kutsutaan säädöstenmukaisuustarkasteluksi. Tässä kohtaa pitää tehdä yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa, Vastamäki sanoo.
Suunnittelutoimistojen osaaminen vaikuttaa siihen, kuinka isossa roolissa lupaprosessissa 3D-sovellus on ja onko suunniteltu talomalli sellainen, että tarkastuksia ylipäätään pystyy tekemään.
Esimerkiksi jokaisessa yli 60-neliöisessä asunnossa tulee olla vähintään yksi palohälytin. Arkkitehti katsoo palohälyttimien paikan ja jos niitä ei toimitetussa mallikuvassa näy, palautuu hakemus lähtöruutuun.
– Monesti opastamme suunnittelijoita myös materiaalivalinnoissa.
Perinteisessä lupakäsittelyssä on vielä kunta- ja käsittelijäkohtaisia eroja ja tarkastajan yksilöllinen kädenjälki näkyy. Tietomallipohjaisessa lupakäsittelyssä rakennuksen säädöstenmukaisuus tarkastetaan valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Samalla hakemusten käsittely nopeutuu.
– Verrattuna 2D-piirustuksiin 3D-suunnitelma näyttää tarkemmin, miltä naapuriin mietitty talo näyttää, kertoo Karjalainen.
