Mitä useampia allergisia sairauksia, sitä suurempi astman riski, kertoo suomalaistutkimus.
Allergisten sairauksien lukumäärä lisää aikuisiällä puhjenneen astman riskiä etenkin vuoden 1940 jälkeen syntyneiden keskuudessa. Tämä käy ilmi Allergy-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Noin joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Se on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista länsimaissa. Allergia on lapsuusiän astman riskitekijä, mutta sen merkitystä aikuisiällä puhjenneeseen astmaan ei tiedetä tarkasti.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta hiljattain astmaan sairastunutta aikuista sekä verrokkihenkilöitä. Tutkittavat olivat 31–71 vuotiaita. Heiltä kysyttiin allergisen nuhan ja silmän sidekalvotulehduksen sekä atooppisen ihottuman esiintymisestä.
Astmaa sairastavilla oli huomattavasti enemmän allergisten sairauksien oireita kuin verrokkiryhmään kuuluvilla. Allergisten sairauksien lukumäärä oli itsenäinen aikuisiällä puhjenneen astman riskitekijä. Yksi sairaus noin kaksinkertaisti astmariskin. Vastaavasti kaksi sairautta kolminkertaisti ja kolme sairautta nelinkertaisti astmariskin.
Vähintään yksi allerginen sairaus lisäsi aikuisiän astman riskin alle 50-vuotiaiden ryhmässä 3,5-kertaiseksi. 50–62-vuotiailla astmariski oli 2,4 kertainen ja yli 62-vuotiailla vain 1,7-kertainen.
– Allergisten sairauksien ja astman välinen yhteys on voimistunut vuoden 1940 jälkeen syntyneessä väestössämme. llmiön taustalla saattaa olla viime vuosisadalla alkanut elinympäristömme mikrobiston monimuotoisuuden raju väheneminen, dosentti Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimustulos saattaa johtua osittain myös siitä, että vanhemmalla iällä puhkeava astma voi olla riippumattomampi allergiasta. Tarkkojen mekanismien paljastaminen on haastavaa, sillä aikuisväestön varhaisvaiheiden elinympäristöstä on puutteelliset tiedot.
– Erään toisen tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan aikuisiän astma puhkeaa todennäköisemmin naisella, ja sukutausta on merkittävä riskitekijä. Tämän vuoksi kaikkien suomalaisten, myös vanhusten, kannattaa harkita biopankkinäytteen luovuttamista, Toppila-Salmi sanoo.
Biopankkiin kerättyjen tietojen avulla voidaan selvittää muun muassa astman riskitekijöitä eri vuosikymmenillä syntyneiden keskuudessa. Tieto auttaa vähentämään nykyisten ja tulevien sukupolvien tautitaakkaa.
