1600-luvun alkupuolella Euroopan valtiomahdit ajautuivat maanosaa repivään sotaan. Historioitsija Olli Bäckström tarkastelee Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin sotaretkeä ja sodankäynnin arkea tuoreessa kirjassaan Lumikuningas.
Konfliktissa protestanttien ja katolisten liittokunnat iskivät rajusti yhteen eri puolilla vanhaa mannerta. Kahdentoista vuoden jälkeen taistelut saivat uuden käänteen, kun kaukaa Pohjolasta saapui ennustusten lupaama myyttinen vapauttaja, nuori ja kyvykäs Kustaa II Aadolf.
”Kustaa Aadolfin sotaretki Saksaan myös mullisti Ruotsin aseman eurooppalaisena valtakuntana. Hyökätessään Saksaan kesällä 1630 Kustaa Aadolf hallitsi korkeintaan keskikastin eurooppalaista valtakuntaa, joka oli siihen asti pysynyt kansainvälisen valtapolitiikan marginaaleissa,” Olli Bäckström kertoo kirjassaan. Sodan päätyttyä Ruotsi nousi maanosan suurvaltojen joukkoon.
Lumikuningas kertoo 1618–1648 käydyn 30-vuotisen sodan legendaarisimmasta vaiheesta eli vuosista 1630–1632, jolloin Kustaa Aadolf marssi armeijoineen kuolemattomaan maineeseen. Bäckström kuljettaa kirjassaan kirjeiden ja aikalaiskuvausten kautta keskelle sodankäynnin arkea ja hurmeisia taistelukenttiä. Samalla kuninkaan sotaretken syyt sekä sodankäynnin laajuus ja intensiteetti avautuvat uudella tavalla.
Yleensä 30-vuotinen sota mielletään vain eurooppalaiseksi uskonsodaksi, mutta todellisuudessa taistelut ulottuivat myös Aasiaan ja Amerikkaan. Suomalaiset hakkapeliitatkin liitetään usein tähän Eurooppaa vavisuttaneeseen myllerrykseen.
Kirjoittaja Olli Bäckström, FT, tutkii 1600-luvun Euroopan historiaa.
Yhteystiedot: olli.backstrom@hotmail.com
