Yhdysvaltain kaikkien aikojen epäsovinnaisin juristi oli Roy Bean Teksasista. Lakitieteen tutkintoja suorittamaton, pyylevä, härän äänellä mylvivä kapakoitsija ja uhkapeluri, hoiti oikeudenistuntoja korttipelien lomassa. Istunnot keskeytettiin myös yhtenään, jotta Bean saattoi anniskella viinaa asianajajille, valamiehistölle ja vastaajalle. Hänen lukutaitonsa takelteli, hän tunsi lakia vain nimeksi sivuuttaen olankohautuksella kaikki säännökset, jotka eivät häntä miellyttäneet. Vaikka hän ei koskaan saavuttanut korkeampaa arvoa kuin rauhantuomarin pienessä aavikkokylässä, julisti hän itsensä ”laiksi Pecosista länteen”, joesta, joka virtasi 20 mailia länteen Beanin linnakkeesta.
Syntyjään kentuckylaisella Beanillä oli värikäs tausta kauppiaana, baarimikkona ja salakuljettajana. 20-vuotisen tuomarointinsa hän aloitti 56-vuotiaana, pystytettyään saluunan rautateiden rakennusleirille. Pragmaattisuus oli Beanin tavaramerkki. Kun irlantilainen rautatien apumies tappoi kiinalaisen työläisen, 200 irlantilaista apumiestä ilmestyi Beanin oikeuteen varmistamaan maanmiehelleen reilun käsittelyn. ”Tuomari” loi pitkän katseen hurjannäköiseen porukkaan, selaten umpimähkäisesti lakikirjaa antaen lopulta tuomionsa: ”Vaikka murhaamisen kieltäviä säännöksiä on paljonkin, yksikään niistä ei kiellä kiinalaisen tappamista. Kanne hylätty”.
Toinen legendaarinen improvisoinnin mestarinäyte kertoo tuomarin toimimisesta kuolinsyyntutkijana. Työläinen oli pudonnut maasillalta 300 jalan matkan. Julistettuaan miehen kuolleeksi ja haudattavaksi, piti Bean kuolinsyyntutkijan viiden dollarin palkkiota liian pienenä. Bean siirtyi ripeästi ja muitta mutkitta tuomarin rooliin, tutki miehen taskut löytäen 40 dollaria ja revolverin. ”Tuomitsen tämän ruumiin salatun aseen hallussapidosta 40 dollarin sakkoon”. Näin saatiin palkkio kohdalleen.
Käytännössä kaikki sakot päätyivät Beanin taskuun. Kun korkeammat tahot tiedustelivat kirjanpidosta vastasi Bean: ”Oikeuteni on tukea kaipaamaton ja siten itsensä kustantava”. Bean ei myöskään hätkähtänyt, kun liittovaltion tuomari totesi Beanin voivan kyllä vihkiä ihmisiä avioliittoon, mutta rauhantuomarin valtuudet eivät kuitenkaan riittäneet avioerojen käsittelyyn. Bean tiuskaisi takaisin: ”No, minä vihin heidät, joten päättelen, että minulla on oikeus korjata virheeni”.
Kauko Vanajas kääntänyt kirjasta The Gunfighters.
