Olen ikuisesti kiitollinen isälleni joka kielimiehenä halusi nähdä millä maaperällä hänen seisemän lapsen katraansa kartuttaisi parhaiten kielitaitoansa. Hän laittoi vanhemmat veljeni suomalaiseen kouluun, minut saksalaiseen kouluun Deutsche Schuleen ja sisareni ranskalaiseen kouluun. Lopputuloksena oli että kielten oppiminen onnistui kaikilla rintamilla joka tuotti isälleni suurta iloa.
Kielten osaaminen tuo varman ja turvallisen olon ulkomailla ja yleensäkin. Ei tarvitse pelätä oikeastaan mitään tilannetta, josta ei selviäisi kun tietää pystyvänsä ilmaisemaan asiansa ymmärrettävästi. Mahtava on tunne, kun havaitsee pystyvänsä viemään läpi pitkänkin illanvieton laidasta laitaan aaltoilevat keskustelunaiheet. Tällainen on tietenkin ääripään ihannetilanne. Varmasti aivan perustasolla kyky hoitaa välttämättömimmät asiat ulkomailla tuottaa hyvän mielen, mutta siihen ei pidä tyytyä vaan rimaa tulisi hilata pikkuhiljaa korkeammalle.
Jokainen meistä voi opiskella kieliä läpi elämän. Kielten opiskeluun ei ole koskaan liian nuori tai liian vanha. On tärkeää tietää, miksi haluaa opiskella kieliä ja mitä haluaa oppia. Selkeä syy kielen opiskelulle motivoi ja johtaa tuloksiin. Syy voi olla halu ymmärtää paikallisia asukkaita ulkomaanmatkoilla, työn tuomat kontaktit muissa maissa asuvien kanssa tai yksinkertaisesti halu ystävystyä taustoiltaan erilaisten ihmisten kanssa. Nämä ovat kaikki hyviä syitä kielten opiskelulle.
Maailmantalouden kansainvälistyminen vahvistaa englannin kielen asemaa kielenä, jolla tullaan ymmärretyksi ja jota kukin puhuu tavallaan. Euroopan unionin merkitys sisämarkkina-alueena korostuu, ja sen valtakielten, saksan ja ranskan, osaaminen on edelleen suomalaisille tärkeää. Yrityskaupat, tytäryhtiöiden ja myyntikonttoreiden perustaminen eri puolille maailmaa ja tuotantolaitosten ostot lisäävät painetta kielten hallintaan. Pelkkä kirjallinen kielitaito ja luetun ymmärtäminen ei enää riitä.
– Esimerkiksi saksan suosion alamäki on ollut aika huima. Toivoa sopii että se lähtisi uudestaan nousuun. Ranskan kielen hallinta on ollut tasaisempaa, mutta siinäkin olisi parantamisen varaa. Suomalaisten kielitaidon rapistuminen huolestuttaa asiantuntijoita entistä enemmän. Ennen puhuivat korkeasti koulutetut ruotsia, vaan eivät enää. Vieraiden kielten opetustarjontaa on edelleen vähennetty peruskoulussa. Kielten opiskelu on Suomessa vähenemässä harvojen oikeudeksi. Kielten opetus on entisestään keskittynyt vain suuriin kaupunkeihin.
Yhä useammin koululaiset tuntuvat ajattelevan, että kieliä voi opiskella vasta myöhemmin. Jopa viidesosalla korkeakoulussa opiskelevista on kuitenkin vaikeuksia jo ruotsin kielen kanssa. Kun myöhemmin hakeutuu työtehtäviin jossa kielitaitoa edellytetään mahdollistaa varhain aloitettu kielten opiskelu riittävän kattavat taidot puhua ja ymmärtää kieliä.
Kauko Vanajas
